Kuukausikatsaus maaliskuu

Maaliskuu ja vuoden ensimmäinen kvartaali on ohi, joista tämä maaliskuu meni itselläni hyvin nopeasti. Sen verran nopeasti, että pörssin seuraaminen ja blogin pitäminen ovat jääneet tyystin tauolle muun tekemisen (etenkin kirityneen opiskelutahdin) alla. Nyt tätä kuukausikatsausta kirjoittaessanikin olisi paljon muita asioita työstettävänä, mutta päätin saada katsauksen kirjoitetuksi vielä tällä viikolla, ja kylläpä siinä onnistuinkin:

Salkku

Kuun alussa salkun markkina-arvo oli 5 072€

Kuun lopussa salkun markkina-arvo oli 5 125€

Vuosineljänneksen alussa salkun markkina-arvo oli 3 207€

Vuosineljänneksen lopussa salkun markkina-arvo oli 5 125€

Kuukauden tapahtumat

Salkun sisältö kuun ja vuosineljänneksen lopussa

Maaliskuuta ei voi salkkuni kannalta tapahtumarikkaaksi kuukaudeksi kehua, ainoat tapahtumat ovat Seligsonin rahatoihin tehdyt pienet merkinnät. Siirsin näiden tekemiseen Nordnetissä lojuneet käteiset, minkä olen myös tapahtumiin merkannut oman kirjanpitoni helpottamiseksi. Arvonmuutosta salkussa tapahtui reilu 50 euron verran ylöspäin, lähinnä Fortumin kurssin palautumisen ansiosta. Mitä salkun kvartaaliin tulee, niin tapahtumia (ostoja ja myyntejä) kertyi 13 kappaletta ja tammikuussa nostettu opintolainaerä kasvatti salkun kokoa liki 2 000 eurolla. Indeksoitu tuotto jäi reilun prosentin verran miinukselle.

Salkkuyhtiöideni seuraaminen tosiaan jäi tämän kuun aikana olemattomaksi, näin huhtikuun puolella huomaan Fortumin palautumisen lisäksi vain Precise Biometricsin kurssin lasketelleen tasaisesti lähemmän neljän kruunun tasoa ja kaupankäynnin osakkeella hidastuneen. Yhtiö ei taida olla ilmoitellut juuri mitään maaliskuun aikana, mikä lienee vähentänyt kauppaa ja osaltaan vaikuttanut myös kurssin laskuun. 

Lisäksi Technopoliksen osinko irtosi maalikuun viimeisenä päivänä.

Salkun jakauma

Talouden tapahtumat

Kuten todettua, talouden seuraaminen jäi nyt kovin vähälle, eikä itselleni osinkokevään startin lisäksi taida olla jäänyt mitään mainittavaa mieleen. Markkinat vaikuttavat rauhoittuneen alkuvuoden tärinöistä ja ainakin kotipörssimme heilahtelut ovat pysyneet varsin maltillisina, OMXH näyttäisi pyörineen koko kuukauden 8000 pisteen molemmin puolin. Alkuvuoden puheenaiheet Kiina, öljy ja Euroopan pankkisektori eivät ole enää niin pyörineet otsikoissa, tai ainakaan sellaiset otsikot eivät ole tavoittaneet minua. Brexit on muutaman kerran näkynyt mainittavat talousuutisten otsikoissa.

Henkilökohtainen talous

Omasta taloudestani on sen sijaan jotakin mainittavaa kertynyt, vapun alla kun pääsen vaihtamaan asuntoa. Päädyimme erään kaverini kanssa vuokraamaan kimppakolmion sopivan läheltä oppilaitoksiamme ja kaupungin keskustaa, mikä sekä helpottaa jokapäiväistä elämääni että alentaa kiinteitä asumis- ja liikennekulujani noin 100€ kuussa. Tarkoittaa siis sitä että jatkossa opintotuestani jää vuokran jälkeen myös ruokarahaa! 

Toisaalta muutto imi käyttötilini kuiviin jo nyt, kun vuokravakuus piti toimittaa ennen vuokrasopimuksen allekirjoittamista. Elintason ylläpitämiseksi päädyin nyt huhtikuun puolella lunastamaan hieman superrahastoani, minkä kyllä sallinkin itselleni tässä tapauksessa. Huhtikuun osingot tosin taidan myös joutua siirtämään käyttötilille, kun opintotuki menee vielä tässä kuussa täysin kiinteisiin kuluihin.

Seuraava kuukausi

Oma huhtikuuni mennee edelleen kesätyönhaussa, sekä erityisesti tahdiltaan kiristyneen opiskelun parissa, vapun vietossa (opiskelijoiden vappuhan starttaa jo huhtikuun puolivälissä ;D ) ja muuton merkeissä. Talouden seuraaminen ja todennäköisesti myös blogaaminen jää edelleen vähemmälle, kun muuta tekemistä on koko huhtikuun tarpeiksi. Niin ja pitäähän kesän saapumisestakin ehtiä nauttimaan!

Milloin lopetat säästämisen?

Excel on lysti työkalu kaikenlaisten numeroiden pyörittelyyn ja niden graafiseen esittämiseen. Paremman tekemisen välttelemiseksi päädyin laskeskelemaan taulukkolaskentaohjelmalla sijoitusteni mahdollista kehitystä aina eläkeikääni asti ja sain taas kerran yllättyä korkoa korolle -ilmiön voimasta.

Tiivistetäen: laskeman mukaan voin lopettaa uuden pääoman lisäämisen sijoituksiini ennen vuotta 2035 ja olla miljonääri viiskymppisenä

Laskelman tein niin, että olen 2035 mennessä sijoittanut kaikessaan 195 000€ eli keskimäärin tästä hetkestä eteenpäin 10 000€ vuodessa eli n. 830€ kuukaudessa. Laskelmassani salkun koko on vuoden 2020 lopussa 25 000€ ja vuonna 2021 aloitan säännöllisellä 800€ kuukausisäästöllä, joka kasvaa vuosittain 50€/kk aina 1 100€/kk asti. Kuukausisäästö nousee reilusti yli keskimääräseisen 830€/kk, koska en opintojeni aikana pysty sijottaa 830€ kuukaudessa. 1 100€ säästäminen kuukaudessa sitten voi olla enemmän tai vähemmän mahdollista, luulen kuitenkin että jo palkkojen normaali kasvu kattaa kasvavan säästösumman. Laskemassa käytetty kvartaalittainen tuotto-odotus on 2,06% mikä tekee vuosittaiseksi tuotoksi 8,50%

Havainnollistavat kuvat varmaan helpottavat tekstin ymmärtämistä, esittelen niitä lyhyemmäksi pureskelluissa palasissa:

Laskelmassa vuodelle 2025 asettamani 100k€ tavoite toteutuisi täpärästi

Laskeskeltu kehitys tästä vuodesta vuoteen 2025

2016 - 2025 kuvaajasta erottaa jo miten aiemmin sijoitettu pääoma alkaa tuottaa eksponentiaalista
kasvua salkun arvossa, vuonna 2025 sijoitusten markkina-arvo olisi jo puolet enemmän kuin sijoitettu pääoma. 2016 - 2020 on opintolainojen sijottaimisen aikaa, jonka myötä sijoitetua pääomaa pitäisi olla se 20 000€ vuoden 2020 lopussa, nämä vuodet jäi pois taulukosta mutta näkyy kuvaajassa, toivottavasti ei hämmennä liikaa. Sitten jatketaan taulukkoa vuoteen 2038

Tässä taulukonpätkässä ja alemmassa kuvaajassa näkee, kuinka sijoitusten arvo alkaa kasvaa sellaista vauhtia ettei 1 100€ kuukausisäästöllä (eli 3 300€/kvartaali) ole enää juurikaan merkitystä. Kaunis visioni on, että lopetan palkka-/yrittäjäntuloista sijoittamisen nelikymppisenä, eli 2035 ensimmäisellä kvartaalilla. Siitä eteenpäin voin vain seurata ennestään sijoitun pääoman työtä ja keksiä kuukausittain tuhannelle eurolle muuta käyttöä. Tuossa vaiheessa voikin olla esimerkiksi perhe perustettuna ja neljänkympin kriisi päällä eli rahareikiä tiedossa.

No seuraava kuvaajaa jatkaa edellisestä kuvaajasta vuoteen 2045

Tässä on sitten lähes 800 000 euron edestä korkoa korolle -ilmiötä! Voin olla miljonääri vuonna 2045 (jolloin täytän 50v) sijoittamalla vain 200 000 euroa elinaikanani. Tämän saavuttaminen tosin vaatisi tosissaan sitä 8,5% vuosituottoa, mikä käytännössä tarkoittaisi täyttä osakepainoa ja lähes täyttä kuluttomuutta ja verottomuutta. Mutta korkeallehan se rima pitääkin asettaa, miljoonavarallisuus 50v-lahjaksi on oiva tavoite!

Tässä vaiheessa jo hymyilytti. Jatkoin taulukkoa vielä vuoteen 2065, jolloin saavutan 70 ikävuoden iän ja ikäluokkani päässee eläkkeelle. Taulukosta poimin seuraavat luvut vuosilta 2060 ja 2065

Eli työeläkkestä tuskin tarvitsisi murehtia kun omassa eläkerahastossa voi olla useampikin miljoona. Laskelmassa on toki se virhe, että tuskin tulen pitämään kaikkea varallisuutta 8% vuosituotolla vaan alan ennenpitkää allokoimaan varoja vähemmän riskisiin kohteisiin. Tavoittelemaani taloudelliseen riippumattomuuteen pääsen kuitenkin paljon heikommallakin tuotolla.

Viimeinen kuvaaja näyttää tältä, sijoitettu pääoma on enää huomaamaton viiva nollarajan tuntumassa

Voisin sanoa, että jos tällainen käppyrä ei osoita koron korolle kasvua ja ajoissa aloitetun sijoittamisen hyötyjä niin ei sitten mikään! Aika on sijoittajan paras ystävä, mutta toisaalta myös rajallisin resurssi, ja ainoa tekijä johon ei voi itse vaikuttaa mitenkään. Tästä syystä etenkin opintolainalla sijoittaminen on perusteltua, sillä saa useita sijotusuran loppupäässä merkittäviä vuosia hyödynnetyksi, enkä välttelisi varoivaisen velkavivun käyttöä vielä alle kolmikymppisenäkään.

---

Vaikka tulevaisuus ja eläkepäivät näyttävät välttämättä vaurailta, niin palautellaan loppuun joitakin tylsiä realiteetteja: Ensinnäkin laskelma on tehty kauas tulevaisuuteen, jolloin sen tarkkuus on jo vain siksi huono. Tulevaisuuden tulotasosta, säästösuhteesta tai sijoitusten tuotosta ei ole mitään takeita, laskelmassa on käytetty lopulta vain karkeita arvioita. Myös jo mainitsemani kulut ja verot jää laskelmassa huomiotta. Tosin suunnitelman mukaisilla kuukausisijoituksilla saavuttaisin 5% keskimääräisellä vuosituotollakin miljoona euroa ennen eläkepäiviäni. Lopuksi kuitenkin vielä inflaatio syö huomattavan osan rahan arvosta kymmenien vuosien aikana, 2% inflaatiotasolla rahan arvosta ehtii 20 vuodessa kadota 33% ja 40 vuoden aikana peräti 55% !

Erinäisiä elämän realiteetteja on myös syytä huomioida. Ensinnäkään elämä ei välttämättä mene läheskään suunnitellusti, saatan ihan hyvin olla haudassa kauan ennen eläkepäiviäni tai vammautua ja jäädä työttömäksi. Voipa varallisuus tuhoutua monesta itsestä riippumattomastakin syystä vielä tulevina vuosina, maailman talousjärjestelmä voi luhistua tai maamme joutua jonkinlaiseen konfliktiin, Ruotsin miehittämäksi(!) tms. Nämä realiteetit huomioiden ei kannata viettää tulevia 20 vuotta askeettista elämää euronkuvat silmissä, vaan sijoituksiin laitetaan rahaa elämän ehdoilla, vaikka sitten se miljoonavarallisuus jääkin saavuttamatta. Jos joskus tuntuu että elämästä nauttimiseksi tarvitsee tinkiä sijoituksista, niin kyllä niistä silloin voikin tinkiä, elämästä nauttimiseksihan varallisuutta kerätäänkin!

Tästä voidaan vielä palata postaukseni otsikkoon. En ole kuullut/lukenut kenenkään puhuvan sijoitustensa rahahanojen sulkemisesta, mutta en usko että kaikki päiviensä loppuunkaan aikovat sitä kuukausittaista köntää siirtää Nordnetin salkkuun. Kiinnostaisi tietää milloin muut sijoittajat aikovat lopettaa sijoituksiinsa säästämisen. Oma päätelmäni on, että 300k€ varallisuuden jälkeen ei kannata enää tunkea edes tuhatta euroa palkkatuloista salkkuun, vaan silloin ollaan break-evenissä jonka jälkeen rahasta hyötyy parhaiten olemalla siirtämättä sen ostovoimaa tulevaisuuteen.

Milloin sinä lopetat säästämisen?

Blogin ulkoasussa muutoksia

Kuten lukijat erikseen mainitsemattakin taitavat huomata, blogin ulkoasua on muutettu teemaan sopivammaksi. Sainpa myös profiilikuvan vaihdettua omaperäisemmäksi ja nimeen istuvammaksi. Kuvissahan on varhaisia lintuja auringonnousussa :)

Bloggerin teeman ja taustakuvan muuttaminen ei kuitenkaan sujunut aivan oireettomasti, säätämisessä taisi mennä reilusti toista tuntia. Nyt uudet asetukset kuitenkin toimivat ainakin allekirjoittaneen 1080p näytöllä sekä älypuhelimen ruudulla Chrome-selaimella, mutta samaa ei välttämättä voi odottaa kaikilta näytöiltä ja selaimilta. Toivonkin, että jos huomaat uudessa ulkoasussa tai luettavuudessa jotakin häikkää, niin kerrothan siitä minulle vaikka tuohon kommenttikenttään! 

Tältä blogin nyt pitäisi näyttää

Tai jos valittamista ei löydy, niin saa uutta tyyliä muutenkin kommentoida!

Kuukausikatsaus helmikuu

Helmikuu on tapulteltu ja voidaan alkaa tähyämään kevääseen, niin termiseen kuin osinkokevääseenkin. Katsotaan nyt vielä kuinka salkkuni on selvinnyt pörssin nuivana jatkuneesta alkuvuodesta.

Salkku

Kuun alussa salkun markkina-arvo oli 4 770€

Kuun lopussa salkun markkina-arvo oli 5 072€

Kuukauden tapahtumat

Salkun sisältö kuun lopussa, realisoitu tappio Nordeasta

Salkusta ehti männä kuukauden aikana poistua Nordeat ja tilalle tulla pieni siivu Fingerprint Cardsia sekä Technopolista. Fingerprintin ostossa suuri kulusuhde (3,8%) arvelutti aika paljonkin, mutta kurssi oli niin matalalle poljettu, että uskoin sijoituksen tuottavan kulujen jälkeenkin. Niin myös kävi, kurssi kohosi nopeaa tahtia kymmeniä prosentteja kun laskua vauhdittaneet shorttipositiot sulkeutuivat.

Kuluihin suhtautumisessa olen päätynyt muutenkin siihen, että näillä summilla ei kannata väkisin pitää max prosentin kulujen osuudesta kiinni. Voin jakaa 900€ sijoituksen kahteen osaan, vaikka toimeksiannon kulusuhde nousisikin 1,5 prosentiin. Riittävä hajautus (ajallinen tai eri papereiden välinen) on sen arvoista, voisi sanoa että maksan tässä tapauksessa hieman siitä kuuluisasta ilmaisesta lounaasta (hajautuksesta). Toisaalta kun Nordea laskee kaupankäynnin hintoja ja saa minusta todennäköisesti uuden asiakkaan, ei kuluilla tarvitse enää vaivata päätä. Tosin odotan vielä mielenkiinnolla Nordnetin vastausta, jos he kohtuullistavat hinnastoaan saatan jättääkin siirtämättä asiakkuuttani.

Muuta erikoisempaa salkussa ei ole tapahtunut, kuin Fortumin arvon näkyvä heikkeneminen. Oma usko yhtiöön ja etenkin uuteen toimitusjohtaja Lundmarkiin tosin kasvaa jatkuvasti. Kokonaisuudessaan arvonmuutosta salkussa tapahtui pari prosenttia alaspäin, ja kun realisoitu tappio huomioidaan kokonaisuudessaan (ei vain helmikuun arvonalenemaa) salkun kokonaistuotto oli helmikuussa -5%. Tuo myynnin vaikutus arvonmuutokseen on pulmallinen ja jouduin nyt tyytymään tällaiseen laskentamalliin.

Salkun jakauma

Talouden tapahtumat

Helmikuu alkoi jopa vielä jyrkemmässä laskussa kuin tammikuu. Helsingin pörssissä tultiin helmikuun 1. päivästä kovaa kyytiä alas aina 11. päivään asti. Yleisindeksin laskua ehti yhdeksän pörssipäivän aikana kertyä hurjat 11% mutta tuosta myös noustiin samaa vauhtia lähelle alkutasoa. Helsingin pörssi jäi helmikuussa muutaman prosentin miinukselle. 

Tulosjulkistuskausi oli ja meni, eikä suomalaisten pörssiyhtiöiden tulokset olleet läheskään niin huonoja kuin markkinoiden arvostuksen perusteella olisi odottanut. Jenkkilässä sitten taidettiinkin raportoida enemmän pettymyksiä, tai tähän käsitykseen ainakin olen medioiden ja kommenttien kautta päätynyt, sikäläisiä markkinoita kun en muuten ole juuri seurannut. Kotimaiset yhtiöt ovat myös jakamassa ennätyksellisen suuria osinkoja; osinkoja jakavista yhtiöistä puolet on tänä vuonna nostamassa osinkoaan. Kasvavien osinkojen on pelätty olevan investoinneista ja tulevasta kasvusta pois, mutta pörssiyhtiöiden tekemien investointien määrä on myös noussut. Kun 2014 pörssiyhtiöt investoivat n. 5,5 miljardilla eurolla, niin viime vuonna investointeja tehtiin jopa 7,4 miljardilla eurolla. Puuteollisuus on ollut merkittävimpiä investoijia. 

Öljyn lisäksi helmikuussa markkinoiden huolia herätti Euroopan finanssisektorin tila, huolet ovat kohdistuneet erityisesti Deutche Bankiin. Itse en oikein ymmärrä mahdollisen kriisin todennäköisyyksien tai vaikutusten päälle ja sen vuoksi myin Nordean osakkeet pois, vaikka pankki sinänsä onkin hyvässä kunnossa. Jos Eurooppaan saadaan finanssikriisi, en halua omistaa edes laadukasta pankkiliiketoimintaa (jatkuva korkokurjuus myös oma syynsä). Viimeiset viikot on kuitenkin vietetty rauhallisemmissa tunnelmissa, eikä pankkien ongelmat ole olleet niin tapetilla kuin alkukuusta. Oletan että huolet nousevat kuitenkin taas lähikuukausina pinnalle.

Henkilökohtainen talous

Oman talouden seuranta on jatkunut ja aineiston perusteella jonkinlainen kululuokkien jaottelu alkaa hahmottua. Helmikuussa vietin mm. perinteeksi muodostuneen mökkiviikonlopun Himoksella sekä yhdet opiskelijabileet, joihin upposi valitettavan paljon rahaa. Tuloja ei juuri opintotuen lisäksi kerry ja työnhaku on käynnissä. Kun säästöt alkavat käydä vähiin, työn tarve kasvaa jatkuvasti enemmän.

Tulevat muutokset opintotukijärjestelmään aiheuttavat jännistystä tulevaisuuteen. Työnteon mahdollisuutta opintojen aikana ei paranneta ja lainan osuutta kasvatetaan. Näyttää siltä että nettovarallisuuden kehitys tulee olemaan jyrkästi miinusmerkkistä ennen valmistumista. 

Seuraava kuukausi

Maaliskuussa epävarmuus oletettavasti jatkuu ja markkinoiden liikeet voivat olla teräviä. Osinkokausi taitaa startata loppukuusta, itseäni maaliskuussa koskee vain Technopoliksen osinko, joka irtoaa maaliskuun viimeisenä päivänä. Katsotaan josko lähestyvät osingot alkaisivat vaikuttaa kursseihin nostavasti, kuten tapana on ollut.

Vilkaisu: Thin Film Electronics ASA

Norjan pörssissä listattu Thin Film Electronics on viime aikoina alkanut hyppimään silmilleni netin sijoitusaiheisilla palstoilla ja syötteissä. Firmasta ei vain vielä juurikaan löydy tietoa ensimmäisellä kotimaisella eikä niin englanniksikaan. Läntisten naapureidemme kielillä asiaa olisi enemmänkin mutta nuo kielet taittuu allekirjoittaneella huonommin kuin konstaapeli Kiimalaisen Volvo.

Haistan kuitenkin Thin Filmin tuotteissa, tulostettavissa sähköisissä tunnisteissa ja muisteissa, todellakin suurta potentiaalia. Internet of Things/Everything on valtava markkina, jolla menestymisen pohjatyöt ovat vasta käynnissä ja Thinfilmin pohjatyöt alkavat olla loppusuoralla. Äärimmäisen mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen yhtiö siis.

Yhtiön yrityspresentaatio sekä video (alla) kannattaa vilkaista saadakseen käsitystä Thinfilmin markkinoista ja tuotteista. Tässähän puhutaan Internet of Everythingistä, joka siis käsittää niin IoT:n kuin ihmiset, datan ja prosessitkin. Thinfilmin markkinoiden kannalta käytännössä IoE sisältää IoT:n lisäksi kuluttajatuotteiden lopunkin skaalan. Mielestäni IoE kuuluisikin olla monessa yhteydessä se tulevaisuuden hehkutettu megatrendi IoT:n sijasta, mutta käsitteet tuntuvat menevän monilla sekaisin ja IoT vain on vakiintunut tutumpana terminä tähän tarkoitukseen.

Internet of Thing vs Internet of Everything

Thin Film Electronics on perustettu vuonna 2005 ja kuluneen kymmenen vuoden aikana yhtiö on noussut maailman johtavaksi tulostettavan elektroniikan kehittäjäksi ja valmistajaksi. Positiivista tulosta Thinfilm ei vielä ole tehnyt, mutta rahoituspuoli on ollut kunnossa, viimeksi kolme päivää sitten yhtiö kertoi saaneensa 42 miljoonaa dollaria rahoitusta brittiläiseltä Woodford -sijoitusyhtiöltä. Onpa muuten Euroopan komissiokin tukenut kehitystyötä.

" Thinfilm is a leader in the development and commercialization of printed electronics and smart systems. The first to commercialize printed, rewritable memory, the Company is creating printed systems that include memory, sensing, display, and wireless communication, all at a cost substantially lower than those featuring traditional electronic technology. "

Yhtiön liikeidea on yksinkertaisuudessaan valmistaa massatuotettavia ja erittäin halpoja tulostettavia sähköisiä tunnisteita. Tähän asti puolijohdetunnisteet ovat olleet kalliita ja varsin passiivisia "sähköisiä viivakoodeja", jotka eivät ole kommunikoineet tai muuten omanneet interaktiivia toiminnallisuuksia. Tulostettavien tunnisteiden kanssa tulostettavat uudelleenkirjoitettavat muistit ovatkin niitä mullistavia tuotteita. Thinfilmin tuoteportfolio tarjoaa monenlaista ratkaisua monenlaiselle asiakkaalle mm. väärennösten torjunnan, tuotteiden jäljittämisen/seurannan, interaktiivisuuden, väärinkäytösten torjunnan ja käytettävyyden saralla. Onpa väläytelty tulostettavien tunnisteiden korvaavan vielä perinteiset viivakooditkin. Tämä rajoittamattomalta tuntuva mahdollisuuksien kirjo yhdistettynä alhaisiin kustannuksiin on se väylä IoE-markkinoiden miljardibisnekseen.

Thin Film Electronicsin tuoteperheen kirjoa

Viimeisimmät vuoden ovat olleet Thinfilmin lähtölaukausten aikaa, kun yhtiö on tehnyt ensimmäiset suuret diilit sekä yhteistyösopimukset. Ilman jatkuvasti kehittyvää ja tätä vauhtia varsin vakuuttavaksi muodostuvaa asiakaskuntaa uusille markkinoille tähtäävä yhtiö ei välttämättä puhuttelisi sijoittajaa, mutta kun asiakkaita alkaa tulla suurista brändinhaltijoista terveydenhuollon toimijoihin, aletaan saamaan konkreettisia todisteita tuotteiden potentiaalista. Teknologia-alalla menestyäkseen yhtiö luonnollisesti tarvitsee vahvan patenttisalkun, ja sellainen Thinfilmiltä löytyy. Yhtiön näkemys on, että he ovat tuotekehityksessä lähimpiä kilpailijoitaan vuoden-kaksi edellä, minkä sinänsä soisi edelleen kasvavan. Jossakin taidettiin jo puhua yhtiön monopoliasemasta, mutta tuolla vajaan parin vuoden etumatkalla en vielä itse puhuisi kuin vahvasta kilpailuedusta.

Vuosi 2016 tulee olemaan yhtiölle ja sijoittajille mielenkiintoista aikaa, kun yhteistyö Xeroxin kanssa alkaa kantamaan hedelmää ja tunnisteiden käytöstä kuluttajatuotteissa saadaan uusia kokemuksia (ainakin tunnisteiden vastaanotosta Diageon Johnnie Walker -pulloissa toivon tulevan juttua). Uusista asiakkaista ja tunnustuksista varmasti tullaan kuulemaan. Itse otan yhtiön tarkkaan seurantaan potentiaalisena pitkäaikaisena sijoituksena. Jos kilpailutilanne ei kehity nykyistä haastavammaksi, voi Thin Film Electronicsista muodostua valtavan markkinan yksinvaltias. Näihin näkymiin ja yhtiön numeropuoleen tutustuminen olisikin seuraavaksi to-do listalla. Tässä vaiheessa sitä vain alkaa toivoa, että lukiossa olisi vähän panostanut ruotsin opintoihin, kyseisellä kielellä kun vaikuttaa olevan kovaa keskustelua ja analyysia netti pullollaan.

Linkkien takana vielä yhtiön viimeisin vuosikatsaus sekä Q3 osavuosikatsaus. Perjantaina 26. päivä julkistetaan Q4 tulos, mutta mitään erityisen mullistavia uutisia tuskin vielä on odotettavissa. Kyllä se jännää siltikin on nähdä mitä raportoivat!

Kiinteistöjä salkkuun - Technopolis

Ostin tänään 140 Techopoliksen osaketta hintaan 3,49€

Nordeasta realisoiduille euroille oli oitis kohde tiedossa. Riskiä sisältävien kasvuyhtiöiden ylipainoa tarvitsi tasoittaa vakaammalla liiketoiminnalla ja kiinteistöfirma Technopolis sopi mainiosti aukkoa täyttämään, etenkin kun sitä sai halvalla.

Technopolis on ollut kiikarissani jo viime vuodesta, suhteellisen vakaa ja ennustettavissa oleva liiketoiminta kiinteistöalalla on turbulenteilla markkinoilla rauhoittavaa omistettavaa. Yhtiö on kovin aliarvostettu suhteessa taseen omaan pääomaan, moni tykkää ilmaista asian niin että yhtiötä saa 20-25% substanssialennuksella. Alavireistä kurssia on perusteltu lähinnä heikkenevillä toimitilojen vuokramarkkinoilla, mutta Technopoliksen vuokrausasteessa ilmiötä ei ole ainakaan vielä näkynyt. Kiinteistöjen käypien arvojen liikehdintää vuokramarkkinat kyllä selittävät, mutta vuonna 2015 arvojen muutos oli heilunnasta huolimatta lähinnä olematon.


Aloitteleva sijoittaja on kirjoittanut mainion blogikirjoituksen Technopoliksesta. Teksti on vielä niin tuoretta että siitä saa hyvän kuvan yhtiön tilasta, vaikka viimeisintä tulostietoa siinä ei olekaan mukana. Viime vuoden tuloksesta mainitsemisen arvoista lienee korkeana pysynyt vuokrausaste (94,6%), operatiivisen tuloksen heikkeneminen 1,7 prosentilla (taustalla tosin "vain" jvk liikkeellelasku ja valuuttakurssit) sekä palveluliiketoiminnan osuuden kasvu. Asiakastyytyväisyys on noussut korkealle tasolle, minkä oletan tarkoittavan että Technopolis tekee asioita oikein ja pärjää varmasti jatkossakin markkinoillaan.

Technopoliksen lähitulevaisuuden näkymät eivät sisällä rajua kasvua tai muutenkaan suuria odotuksia. Kuluvan viisivuotiskauden oman pääoman tuottotavoite on vähintään 5,5% vuodessa ja liikevaihdon sekä käyttökatteen vuosikasvun tavoite 10%. Suht maltillisia lukuja verrattuna muiden alojen pörssiyhtiöihin. Technopolikseen sijoittamisen miellänkin asunto-/REIT-sijoittamisen "seuraavaksi" tasoksi, teoriassa osakkeen voisi katsoa tarjoavan omaisuusluokkien välistä hajautusta kiinteistöihin. Palveluiden tarjoaminen osana liiketoimintaa kuitenkin tekee Technopoliksesta astetta korkeamman tuotto-odotuksen ja toisaalta korkeamman riskin omistuksen.

Erityismaininnan yhtiö ansaitsee hyvin hoidetuista sijoittajasuhteista (aktiivinen läsnäolo Kauppalehden keskustelupalstalla) ja omien osakkeiden ostoista. Omien osakkeiden ostoille yleisesti toivotaan jatkoa, kun osake yhä noteerataan niin halvalla. Ostamalla omia osakkeita 0,8 P/B-luvulla Technopolis käytännössä ostaisi omia kiinteistöjään 20% alennuksella, mikä olisi käytännössä pelkkää voittoa omistajille. Edelliset yhdistettynä liki 4,9% osinkotuottoon (0,17€ osinkoehdotuksella ja 3,49 kurssilla) lupaavat miellyttävää omistajuutta, joiden perusteella uskon Technopoliksen olevan potentiaalinen ikiholdattava osake salkussani.

Myynti Nordea

Ensimmäinen suora osakeostoni pörssissä oli 66 lapun erä Nordeaa ennen Q3/15 tulosjulkistusta, osake noteerattiin silloin 10,50 eurossa ja siitä onkin tultu hyvää tahtia alaspäin. Oston taustalla oli usko Nallen kipparintaitoihin ja Nordean digitalisoitumispyrkimyksiin, sekä toki analyytikoiden suositukset. Osake oli jo silloin kovin "halpa" ainakin yleisen mielipiteen mukaan.

Minulla on nyt kuitenkin mennyt pupu pöksyyn ja laput myyntiin 8,75 kurssissa. Pankkisektorin tulevaisuus on hämärä ja ne vähät pilkahdukset sumusta ovat salamoita (ts. ei hyvältä näytä). Nordealla on hyvät edellytykset selvitä suurestakin finanssimyllerryksestä jos sellainen Eurooppaan saadaan, mutta silloin tämäkin osake noteerataan reilusti alle 8 eurossa. Tämän lisäksi vallitseva korkotaso ja sen kehitys eivät innosta omistamaan laadukastakaan pankkia. Positiivisia näkymiä ei tunnu olevan lainkaan. 

Vajaan neljän kuukauden Nordea-omistukseni jäi noin 117 euroa ja 16,7 prosenttia tappiolle plus kaupankäyntikulut. Myynti oli harkittu, aloin pohtimaan sitä jo kuukausi sitten tilinpäätösen julkaisun aikaan, mutta vasta tänään päädyin painamaan myyntipainiketta. Tähän mennessä Euroopan finanssisektorin tilasta on tullut niin paljon negatiivista tietoa, että olin varma myynnistä. Olen myös ymmärtänyt, etten lopulta ymmärrä pankin liiketoiminnasta ja sen toimintaympäristöstä paljoakaan, mikä edelleen laski kynnystä olla myymättä.

Nordea on edelleen laadukas pankkiyhtiö, alkuperäiset tekijät ostopäätökseni taustalla pätevät yhä, enkä epäile ettenkö sen omistajaksi vielä joskus palaisikin. Se tosin edellyttää joko erittäin halpaa hintaa, korkotason normalisoitumista tai Euroopan pankkimyllerryksen laantumista. Mielellään ainakin kahta näistä.

Päivän poiminta: Fingerprint Cards AB

Edellisessä kuukausikatsauksessa ehdin todeta, etten tee enempää suoria osakeostoja lähiaikoina. No pidin siitä kiinni muutaman päivän, kun tänään Fingerprint Cardsin hinta rikkoi 400 kruunun rajan. Siis putosi siitä läpi, vaikka eilen julkaistu Q4 tulos (2015 raportti) ylitti odotukset ja seuraavan vuoden ohjeistusta korotettiin. Ostin viimeisillä korvamerkitsemättömillä varoillani (loput menee kuukausittaisiin rahastomerkintöihin) osaketta. En kertakaikkiaan ymmärrä markkinoiden käytöstä, joko en oivalla jotakin tekijöitä kurssien takana tai markkinailmiöt vain painavat kursseja. Se on joko minä tai markkinat, joka reagoi tilanteeseen väärin.

Sormenjälkitunnistuksen olen jo todennut olevan voimakkaasti kasvava ala ja sen kehityksen kyytiin olen jo hypännyt Precise Biometricsin muodossa. PB toimittaa Fingerprint Cardsille algoritmit sormenjälkitunnistimiin, joten tuore sijoitukseni tuo hieman päällekkäisyyttä salkkuuni. Tästä syystä oston pienuus on hyvä asia, näiden yhtiöiden yhteenlaskettu osuus salkussani on nyt noin 15 prosenttia. Fingerprint Cardsia pidän hieman riskisempänä sijoituksena, ja pelaan sillä enemmänkin kurssia, kuin PB:n tapauksessa yhtiötä. Tämä siksi, että FPC voi menettää nopeasti kehittyvällä alalla kilpailuetunsa nopeasti, kun Precisen huomattavaa kehitystyötä vaativa päätuote (algoritmi) on suojattu patentein eikä kilpailijoita ole läheskään niin paljoa kuin FPC:llä. Asetelma voi toki muuttuakin, FPC:n uskotaan kehittelevän omaa algoritmiaan minkä onnistuminen olisi kova isku Preciselle. Tietyllä tavalla tuore hankintani siis suojaa aiempaa sijoitustani PB:hen.

Fingerprint Cardsista on kirjoitettu paljon mainiota analyysia, enkä turhaan yritä alkaa nokittamaan. Yhtiötä on käsitellyt ainakin AMK-opiskelija jonka linkkaama analyysi on vertaansa vailla, ja on pitkälti ostopäätökseni taustalla. Tuosta pääpointteina haluan nostaa tällä hetkellä vallitsevan FPC:n sensorien selvän paremmuuden kilpailijoihin verrattuna, kilpailevan Synapticsin asiakkaiden (HTC, Lenovo) siirtymiset FPC:n asiakkaiksi ja merkittävän markkinaosuuden. Nämä riittävät mielestäni takaamaan ainakin kuluvan vuoden menestyksen vaikka ala kehittyisi ja muuttuisikin miten nopeasti. Ohjeistetussa liikevaihdossa voi olla myös paljon nousuvaraa ja liikevoittoprosentinkin uskotaan paranevan.

Kuvassa Excelillä pyörittelemiäni lukuja. Taulukossa seuraavat olemmat

• Operating margin (=EBIT%) pysyy Q4/15 tasolla
• Profit margin = Operating margin * 0,78, kerroin poimittu yllä linkatusta analyysista

Ensi vuodelle ohjeistetulla liikevaihdolla ja tämänhetkisellä voittomarginaalilla 2016 P/E olisi kympin luokkaa. Jos tulosta tulisi Q4/15 tahtiin koko vuoden, P/E olisi sittenkin vain reilu 15. Vaikka kuinka osakkeeseen hinnoittelisi riskejä, sitä ei voi kalliiksi väittää. Jos odotukset toteutuvat ja näkymät pysyvät hyvinä, voidaan FPC noteerata vuoden lopussa yli tuhannessa kruunussa. Tietty kuluvan vuoden kehitys voi olla vielä hurjempaakin, liikevaihto voi hyvin ylittää (taas) ohjeistuksen ja voittomarginaalit parantua.

Ostin siis kuusi osaketta hintaan 393,20 SEK, yhteensä n. 250€. Jo eilen tulosjulkistuksen jälkeen harkitsin ostaa tätä, kun kurssi pysyi kovista lukemista huolimatta alamaissa. Hyvä että pohdin tuota vielä yön yli, sillä tänään osakkeita irtosi vielä 10% halvemmalla. Kurssi vaikuttaa kärsivän hurjista vaihteluista ja voipa se aivan hyvin vielä tippua 300 SEK pintaankin, mihin olen henkisesti varautunut. Katsotaan miten käy!

Ajatuksia kasvuyhtiö Fortumista

Helmikuuta on kulunut vasta kolme päivää ja suomalaisten piensijoittajien olo on kuin pahoinpitelyn jäljiltä. Maanantaina suomalaisten suosikkiosake Nokian kurssi tipahti yli kymmenen prosenttia kun Samsungin maksamista korvauksista tiedotettiin. En ymmärrä vieläkään markkinareaktiota, Samsung joutuu maksamaan Nokian patenteista hieman vähemmän kuin analyytikot ennustivat, mutta Nokian markkina-arvosta suli yli 3 miljardia euroa. Asiasta oli kyllä tiedotettu epäselvästi, mikä saattoi johtaa vääriin reaktioihin, mutta mahdollisten väärinymmärrysten oikaisujenkaan myötä kurssi ei normalisoitunut. Päinvastoin se on jatkanut laskuaan seuraavat päivät.

Keskiviikkona puolestaan suomalaisen piensijoittajan kakkossuosikki Fortum pudotti pommin, ehdottamalla osingoksi 1,10 euroa osakkeelta, kun viime vuonna maksettiin 1,30€ (mistä 0,20€ lisäosinkoa) lappua kohden. Osinkoon oli ladattu paljon odotuksia, joten osinkoehdotus oli suuri pettymys sijoittajille (itse olen sitä mieltä, ettei kassaa pidäkään jakaa osinkoina, suurempi pelko oli että osakkeesta irtoaisi liian suuri osinko). Fortumin viimeinen neljännes oli toki muutenkin surkea, mutta se oli odotettavissa mm. ennestään tiedotettujen Ruotsin ydinvoimaloiden alaskirjausten sekä surkean sähkön hinnan takia. Myös uusi strategia lienee aiheuttanut väristyksiä. Keskiviikon aikana Fortumin kurssi laski hetkellisesti alle kahdentoista euron ja oli päivän päätteeksi 12,01€. Laskua 13,22 prosenttia!

Ostin kuukausi sitten Fortumia hyvin vähässä ymmärryksessä (ja kiireellä päästä mukaan tammikuuilmiön nosteeseen) hintaan 13,60€. Ostoon päädyin merkittävimmässä määrin ulkoisten tekijöiden ansiosta, lähes jokainen analyytikko, osakestrategi ja sijoitusguru on ehtinyt hehkuttaa Fortumia. Ajatus oli, että jos Seligsonin Anders Oldenburg (jonka Phoebus-rahaston suurin sijoitus on tällä hetkellä Fortum), Jukka Oksaharju ja Seppo Saario pitävät Fortumia hyvänä sijoituksena, niin mikäpä minä olen vastaan väittämään. Nyt olen n. 12% tappiolla Fortum-omistukseni kanssa, mutta olen myös tähän mennessä tutustunut yhtiöön.

Mikä tässä nyt sitten meni niin pahasti pieleen?


Ei välttämättä mikään. Heikentynyt tulos ei ainakaan minua yllättänyt, sähkön hintataso on ollut tapetilla eikä alaskirjaukistakaan vasta tänään ilmoitettu. Russia-segmentin tulos olisi voinut olla huonompikin, paikallisessa valuutassa se oli oikein mainio ja lupaa hyvää jatkoa. Fortumin viime vuoden tuloksesta jo neljäsosa tulikin Venäjältä. Kun vertailukelpoinen tulos oli 0,71€/osake ja päivän hinta 12,00€, Fortumin P/E -luvuksi muodostuu 16,9 missä on yhä laskuvaraa. Markkinat ovat hinnoitelleet osaketta varsin hyvin, edellisen päivän kurssilla P/E olisi kahdenkymmenen luokkaa.

Arvoyhtiönä Fortum olisi mielestäni kallis, mutta nyky-Fortum onkin kasvuyhtiö. Sillä on niin sanoakseni aivan homona rahaa, 8,2 miljardia euroa likvidejä varoja sekä 2,2 miljardia nostamattomia valmiusluottoja. Pohjolan Sanomat suhteuttivat tilannetta osuvasti: Fortum voisi varoillaan ostaa Keskon ja Stora Enson pörssistä. Kassa onkin ehdottomasti se syy, miksi niin analyytikot kuin minäkin Fortumiin uskotaan. Siksi sitä ei myöskään pidä jakaa osinkoina pois.

Jos tuo 8 miljardia euroa saataisiin investoitua onnistuneesti ja investoinneilla saavutettaisiin 10% vuosituotto (Fortumin ohjeistuksessa oman pääoman tuotto 10%, täytyy tosin sanoa etten ole ihan varma voiko näitä tällä tavalla rinnastaa), yhtiön liikevoitto kaksinkertaistuisi. Skenaario on teoreettinen, mutta kuvastaa yhtiön potentiaalia. Ihan vain sähkön hinnan nousukin kasvattaisi huomattavasti tuloja, mutta hintojen kehitystä on mahdoton ennustaa. Pitkällä aikavälillä kuitenkin uskon päästöttömän sähkön olevan vielä arvossaan. Sähkön myynti muuten kasvoi Pohjoismaissa vuodessa 48,6 terawattitunnista 50,5 terawattituntiin.

Fortumin uudesta strategiasta silmään pisti erityisesti maininta toiminnan laajentamisesta Aasiaan. Intian aurinkovoimaanhan Fortum on jo tehnyt investointeja ja tästä tehdään nyt osa strategiaa. Huolenaine on, kuinka verraten pieni pohjoinen sähköyhtiö pärjää Aasian markkinoilla. Perinteisesti tällaiset hankkeet (TeliaSonera, Sanoma) ovat tavanneet epäonnistua. Keski-Eurooppaan laajeneminen on luonnollista, kun Pohjoismaiden päästöttömän energian investointimahdollisuudet ovat vähissä ja Venäjä-riski on jo tuntuva.

Vihreään energiantuotantoon investoiminen, sekä sen kehittäminen nähdäkseni luovat Fortumille edellytykset pärjätä markkinoilla, ja nimenomaan päästöttömällä "seuraavan sukupolven" energialla yhtiö brändääkin itseään. Suuret investoinnit ja innovaatiot vain ovat vielä tekemättä, eikä strategian toteuttaminen tule tapahtumaan hetkessä. Pitkällä tähtäimellä saasteeton sähköntuotanto on hyvin todennäköisesti kannattavaa, ja voipa tilanne lyhyemmälläkin aikajänteellä kehittyä lähinnä poliittisten päätösten ohjaamana. Oma arvaukseni kuitenkin on että "uusi" Fortum alkaa päästä uuteen toimintaansa kiinni vasta vuosien kuluttua, voi mennä jopa ensi vuosikymmenen kynnykselle.

Uskoisin yhtiön osakkeen arvostuksen pysyvän matalalla ainakin tämän vuoden, ellei investointi- tai sähkömarkkinarintamalta saada erityisen positiivisia uutisia. Hieman harkitsen osakkeesta luopumistakin, minkä voisin tehdä jos kurssi tästä nousee lähemmäs 14 euroa, mikä ei tämän hetken valossa olisi perusteltu kurssi. Sitten jos Aasian ristiretki alkaa osoittautua kannattavaksi (tai siitä luovutaan), voisin paremmin mielin jälleen hypätä mukaan. Todennäköisemmin kuitenkin arvostus pysyy nykytasossa ja tulen holdaamaan osaketta, vaikka lyhyen aikavälin näkymät ovatkin kurssin kannalta vaatimattomat. Markkinoiden ajoittamiseen kun en edelleenkään usko, toisinkuin yhtiöön, niin pyrin välttämään pelaamista.

Kuukausikatsaus tammikuu

Olin ajatellut seuraavani salkkuni muutoksia kvartaaleittain, mutta huomasin pian että kuukausittainen katselmointi on mielekkäämpi ratkaisu. Kun aiemmin salkussa ei käytännössä ole tapahtunut mitään, on neljännesvuosittainen tarkastelu riittänyt. Nyt kun olen alkanut seuraamaan taloutta ja salkkuani tarkemmin, kolmeen kuukauteen mahtuu aivan liikaa asiaa kerralla katselmoitavaksi. Pitkällä tähtäimellä neljännesvuosittainen tarkastelu varmasti riittää edelleenkin, mutta lyhyen aikavälin tapahtumat taittuvat paremmin kuukausittaisiin katsauksiin. Ajattelinpa alkaa kirjaamaan ylös muutakin kuin salkun muutoksia, lähinnä kuluneen kuukauden tapahtumia taloudessa ja arvauksia tulevaisuuden kehityksestä. Näitä on sitten mukava myöhemmin palata lukemaan.

Salkku

1.1.2016 salkkuni markkina-arvo oli 3 207€
31.1.2016 salkkuni markkina-arvo oli 4 770€

Kuukauden tapahtumat

Tammikuun ensimmäisenä pankkipäivänä tililleni tipahti 2000€ opintolainaerä. Erästä tuli sijoitettua enemmän ja nopeammin kuin alunperin oli tarkoitus, lähinnä koska tuli "kiire" päästä Fortumin kelkkaan ennenkuin tammikuuilmiö alkaa purra. No sehän ei tänä vuonna näyttänyt hampaitaan, vaan lähes koko loppukuukauden Fortumia olisi saanut halvemmalla. Ostin myös Precise Biometricsiä vahvaan kehitykseen uskoen.

Salkun arvon muutos (arvo kuukauden lopussa - arvo kuukauden alussa - kuukauden aikana lisätty pääoma) jäi lähes olemattomaksi, prosentin miinukselle. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kuukauden alussa yli puolet sijoituksista oli S-ryhmän osuuksissa ja Sori Brewingissa, joiden arvo ei ole heilunut. Kuukauden aikana tehtyjen ostojen arvon kehitys on aikalailla plusmiinusnolla.

Talouden tapahtumat

Vuosi alkoi dramaattisella laskulla Kiinan pörssien vetämänä. Kiinassa indeksit laskivan kahtena peräkkäisenä päivänä n. 8% mikä johti molempina päivinä kaupankäynnin keskeyttämiseen. Kiinassa luovuttiin nopeasti automaattisesta kaupankäynnin lopettamisesta 8% laskussa ja seuraavina päivinä lasku loiveni. Sittenkin maailmantalouden moottorin kasvun hidastuminen (Kiinan kasvu hidastunut alle 7 prosenttiin) on ollut tapetilla ja painanut edelleen näkymiä. Kiina-hermoilu on ollut läsnä koko kuukauden, mikä on näkynyt erityisesti Kiina-sidonnaisten yhtiöiden kursseissa.

Toinen murhekryyni on ollut öljyn hinta, joka on yhtälailla vetänyt pörssien indeksejä mukanaan. Iranin pakotteista vapautumisen ja Saudi-Arabian ylituotannon on pelätty romahduttavan öljyn arvon tyystin, alle $30/barreli arvellaan jo olevan uusi normaali. Tammikuun lopulla Venänä avasi keskustelua öljyntuotannon rajoittamisesta, mikä rauhoitti markkinoita ainakin kuunvaihteeseen asti.

Myös Yhdysvaltain talous on huolestuttanut sijoittajia. Mitä vähä olen tuloskauden alkua seurannut, niin siellä vaikuttaa olleen heikkoja mutta myös hurjasti parantuneita tuloksia. Jenkkilän talouden tunnusluvut ovat kuitenkin antaneet viitteitä laskusyklin alusta.

Tammikuuilmiötä ei tosiaan tänä vuonna tullut. Helsingin pörssistä on paistanut hermostuneisuus, yleisindeksi on heitellyt mielettömän paljon yksittäistenkin päivien aikana, eikä suhteellisen hyvin alkanut tuloskausi ole vielä näkynyt kursseissa.

Henkilökohtainen talous

Aloitin nyt kolmatta kertaa järjestelmällisen tulojen ja menojeni seurannan, tavoitteena selvittää menojen rakenne ja mahdollisesti puuttua siihen. Myin alkukuusta autoni pois ja tammikuu on ollut totuttelua julkisilla kulkemiseen. Toisaalta on tuntunut hyvältä vapautua autoilun murheista etenkin nyt lumikaaoksen vallitessa kaupungilla ja parkkipaikoilla, mutta toisaalta taas järjettömiä aikoja myöhässä olevien linja-autojen odottaminen 30 asteen pakkasessa onkin ollut erityisen kurjaa. Tärkeintä kuintekin on, että pääsin eroon kaikista autoon liittyvistä kuluista, joita en olisi nykytuloillani pystynyt kattamaankaan.

Kirjoittelen ehkä lisää menoistani kunhan olen tunnistanut ja taulukoinut menot ja tulot kunnolla.

Seuraava kuukausi

Epävarmuus markkinoilla jatkuu, enkä usko että uusien pohjien näkeminen olisi taas helmikuussa mahdotonta. Todennäköisempää se kyllä on tuloskauden jälkeen, kun ne vähät positiiviset odotukset loppuvat. Osinkokiima voi pumpata osinkoyhtiöiden kursseihin hieman ylimääräistä ja mahdolliset positiivisesti yllättävät tulostiedot saattavat kirittää kursseja. Veikkaan että pörssissä saadaan seurata suurta heiluntaa tulevat kuukaudet, kun maailmalta saadaan negatiivisiakin uutisia.


Omassa salkussani ei tule tapahtumaan paljoa helmikuun aikana, teen lähinnä muutamat säännölliset rahastomerkinnät ja tarkastan rahastohajautustani. Pyrin analysoimaan mielenkiintoisia yhtiöitä tulevaisuuden varalle, mutta suoria osakeostoja ei ole ihan hetkeen tiedossa.

Opintolaina on oiva sijoituslaina

Käytännössä kaikki sijoitusvarallisuuteni on opintolainaa. Sillä sijoittaminen on mielestäni järkevää ja kannattavaakin. Aloitin lainan nostamisen lukion viimeisen vuoden syksyllä 2013 ja jatkoin heti yliopisto-opintojen alettua syksyllä 2015. Yliopisto-opintojeni aikana tulen nostamaan 18 000€ lainaa, ja lukioajalta piikissä on vielä vajaa 3 000€ lisää. Laina on Nordeasta hintaan 12kk Euribor + 0,5% marginaali. Korko tarkastetaan joulukuussa, eli ensi jouluun asti mennään 0,545% korolla, halpaa rahaa!


Opintolaina on ilmeisesti nostanut suosiotaan opintolainahyvityksen uudistuksen myötä. 1.8.2014 asti Kela tarjosi opintolainavähennystä, joka tehtiin verotukseen. Tutkinnon määräajassa suorittanut opiskelija oli (on) oikeutettu 30% suuruiseen vähennykseen lainan 2 500€ ylittävältä osalta, mikä sinänsä on ihan tuntuva vähennys. Systeemi on kuitenkin hieman vaikea, vähennys tapahtuu jotenkin velan lyhennysten kautta, eikä suoraan sanottuna kuulosta erityisen houkuttelevalta. Opintolainavähennys ei toiminut toivotulla lailla kannustimena.

1.8.2014 jälkeen korkeakouluopintonsa aloittaneilla on sitten tämä opintolainahyvitys käytettävissä. Hyvitys toimii paljon selkeämmin ja tehokkaammin siten, että Kela yksinkertaisesti maksaa lainasta 40 prosenttia 2 500€ ylittävältä määrältä. Suurin huomioitava lainan määrä on 18 000€, jonka ehtii nostaa viidessä vuodessa. Tästä opintolainahyvityksen osuus on 6 200€ ( (18 000€ - 2500€) * 0,4) eli suurinpiirtein kolmannes koko lainasta. Hyvitys tehdään pankille kun olet saanut tutkinnon kouraan (määräajassa) ilman lyhennyksillä leikkimistä tai muita ehtoja. Ja jos olisitkin sattunut maksamaan lainasi jo takaisin pankille, Kela maksaa opintolainahyvityksen tilillesi verottomana, mikä on Kelan tyylin tuntien jopa hämmentävän reilua.

Eli väitän, että opintolainalla sijoittaminen on järkevää. Suosittelen sitä ehdoitta kaikille korkeakouluopiskelijoille, jotka aikovat valmistua tavoiteajassa. Suurin peruste on nimenomaan opintolainahyvitys. Kun sijoitat edes suurimman osan lainasta vähäriskisiin tuotteisiin, todennäköisyys hävitä rahaa on hyvin pieni. Sijoitusten pitäisi olla 34% (6 200€) tappiolla viiden vuoden sijotustoiminnan jälkeen, että lainaa joutuu maksamaan takaisin enemmän kuin sitä on ottanut* (tässä ei huomioida korkoja, joiden vaikutus lienee parin prosentin luokkaa). Jos ensimmäisestä lainaerästä sijoittaa esimerkiksi S-ryhmän osuuskuntiin 1200€ (kuten minä tein), ne ehtivät maksaa korkoa n. 670€ viidessä vuodessa, mikä lisää pelivaraa jo lähemmäs 7 000 euroon.

Toiseksi perustelen opintolainalla sijoittamista sillä, että pääset opiskelemaan sijoittamista hyvin varhain ilman omaa pääomaa. Jos aloittaisit sijoittamisen vasta valmistuttuasi ja työelämään siirryttyäsi, olisit sijoituskokemukseltasi viisi vuotta jäljessä. Sijoittamista voi toki opiskella kirjoista tai vaikka virtuaalisalkulla laittamatta rahaa likoon, mutta se ei todellekaan ole sama kuin oikealla rahalla sijoittaminen. Kuvittelisin että oppiminen ei noudata vastaavaa eksponentiaalista käyrää, kuten korkoa korolle -ilmiö (se kolmas syy), vaan sen kuvaaja muistuttaisi enemmän logaritmifunktion kuvaajaa (nousee alussa jyrkästi ja tasoittuu ajan myötä). Siksi aikaisin aloittaminen on tärkeää myös oppimisen kannalta, ehdit sijoittaa kauemmin paremmalla sijoitustietämyksellä!

Ja kuten jo totesin, ehdit nauttia korkoa korolle -ilmiöstä ylimääräiset viisi vuotta, vrt. tilanteeseen jossa sijoittaminen aloitetaan valmistumisen jälkeen. Pienillä summilla verrattaen lyhyessä ajassa ilmiö ei toki ehdi vaikuttaa hirveän tehokkaasti, mutta 20 vuodessa tuo sijoitettu 18 000€ onkin tuottanut 8% vuosituotolla yli 65 000€!

Ihan arkitaloudessa opintolaina toimii myös hyvänä hätäkassana. Opiskelijan taloudessa ei välttämättä ole paljoa liikkumavaraa ja yllättäviin kuluihin ei pysty valmistautumaan. Pieni siivu opintolainaa säästötilillä tarjoaa pelivaraa, et joudu yllättävässä tilanteessa lainaamaan kavereilta saati ottamaan pikavippiä kun voit "lainata itseltäsi". Näin ainakin itse teen, sitten kun saan rahaa siirrän itseltäni lainaamani summan takaisin opintolainalle osoitetulle säästötilille.

---

Sainko opintolainalla sijoittaminen kuulostamaan varmalta tuotolta? Tottakai lainalla sijoittamiseen kuuluu sittenkin samat riskit kuin jos sijoittaisi omaa rahaa. Pörssiromahdus, salkussa suurella painolla olevan yhtiön konkurssi, maailmansota... Kyllä tappiolle voi jäädä vaikka odotusarvo olisikin positiivinen. Edellämainuttuja uhkia en kuitenkaan pidä niin todennäköisenä että olisin huolissani, mutta yksi uhka hieman huolettaa. Nimittäin politiikka; opintotukia tullaan karsimaan ja tällä tietoa tukijärjestelmä muuttuu lainapainotteisemmaksi. Uhka syntyy siinä vaiheessa kun valtion pitää alkaa maksamaan opintolainahyvityksiä ja opintotukeen osoitetut varat loppuvat. Budjetin paukkuessa tehdään lisää leikkauksia (ellei meillä siinä vaiheessa ole jo vasemmistohallitus puikoissa) joiden kohdistuminen opintolainahyvitykseen on mahdollista. Jää nähtäväksi, onko pelko aiheellinen.


Too long, didn't read? 
Opintolainalla kannattaa sijoittaa koska
- Tuntuva opintolainahyvitys
- Pääset oppimaan sijoittamista varhaisessa vaiheessa
- Pääset nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä

Lisäksi opintolaina tarjoaa opiskelijalle tärkeää taloudellista liikkumavaraa

Opintolainalla sijoittamiseen liittyy riskejä
- Markkinariski
- Huonot sijoitukset
- Suomen valtio ja valtion leikkaukset


Kollegani Nalle on kirjoittanut myös asiaa opintolainalla sijoittamisesta. Jos haluat lisää lukemista aiheesta suosittelen vilkaisemaan!
Nallen sijoitusblogi



*Yli 34% tappio osakemarkkinoilla ei ole mahdotonta! Käytä aina omaa harkintaasi ennenkuin teet päätöksiä minun, tai kenen tahansa muunkaan kirjoitusten perusteella

Ajatuksia vallitsevasta markkinatilanteesta

Vuosi 2016 on alkanut todella pelokkaissa merkeissä. Maailman pörssien indeksit ovat jyrkässä laskussa, eikä pohjaa näy välttämättä vielä hetkeen. Pörssiromahduksen vaara on tunnistettu ja kuluvasta vuodesta maalaillaan 2008 toisintoa. Tällä kertaa romahduksen taustalla vain on finanssikriisin sijasta mm. Kiina-huolet ja öljyn hintaromahdus, sekä ilmeisesti myös pelko USAn talouden kuplasta.

Markkinoilla vallitsee syvä pelkotila ja sijoittajia on jopa ohjeistettu myymään kaikki osakeomistukset. Pariin viikkoon ei taida olla ollut päivää, jona talousuutisissa ei puhuttaisi vallitsevasta paniikista. Tämä on ensimmäinen kerta kun seuraan tarkasti mahdollista romahdusta edeltäviä tapahtumia ja sijoitusteni arvo on selvästi laskenut, joten olen mielenkiinnolla mukana.

Markkinoilla "äärimmäistä pelkoa"

Itse hyväksyn sen tosiasian, etten osaa ennustaa markkinoita. Kaikki oppi mitä sijoittamisesta olen lukenut, on hehkuttanut osta-ja-pidä -strategiaa, kurssilaskuissa vain ostetaan enemmän ja korjataan siten tuotto kurssiheilunnasta. Tietenkin mieli tekisi kokeilla hakea tuottoa laskevista kursseista, mutta jo pieni sijoituspääoma rajoittaa tätä, kulujen takia esimerkiksi bear-sertifikaattien ostaminen järkevillä kuluilla vaatisi liiaan suurta osuutta pääomastani. Sen vapauttamiseksi vielä pitäisi myydä tällä hetkellä tappiollisia papereita.

Ja miksipä myisin osakkeitani (Fortumia ja Nordeaa) joihin luotan. Fortumin ylle toki kasautuu jatkuvasti enemmän synkkiä pilviä, mutta uskon yhtiön kykenevän sijoittajien kannalta hyviin päätöksiin. Vaikka osakkeen arvo laskisi, se ei tarkoita että yhtiön tuloksentekokyky tulevaisuudessa laskisi. Tähänhän arvosijoittaminen perustuu, ostetaan osuuksia yhtiön tulevaisuuden tuloksesta. Esimerkki:


Omistat leipomon (tai minkä tahansa stabiilin yrityksen) joka ei kasva, mutta tuottaa tasaista tulosta. Sanotaan vaikka 50 000 euroa vuodessa. Ostit yrityksen sen eläkkeelle siirtyvältä perustajalta hintaan 400 000€ (lienee halpa, en tiedä tällaisten pienten yksityisten yritysten arvonmuodostuksesta mitään, mutta sillä ei ole väliä esimerkin kannalta). Leipomosi tuotteiden kysyntä on ollut tasaista menneet vuodet, mutta tänä vuonna taloudella menee heikommin. Tulevan vuoden tulos voi jäädä alle 40 000 euron, kuten vuonna 2008 kävi, mutta myynti palautui seuraavina vuosina ennalleen. 

Vaasan Oy hakee maailmanmarkkinatilanteesta huolimatta kotimaasta kasvua ja tarjoutuu ostamaan yrityksesi. Saat 300 000 euron tarjouksen leipomostasi. Pörssissä osakkeen arvo on se, millä viimeisin kauppa on tehty ts. se hinta jolla joku suostuu ostamaan osakkeen. Tässä tapauksessa leipomosi markkina-arvo siis on 300 000 euroa, koska kukaan ei maksaisi siitä enempää. Myytkö, vaikka tekisit 25% tappiota ja luopuisit samalla kaikesta tuloksesta mitä leipomo tulevaisuudessa tekisi? 

Todennäköisesti et. Pörssissä kuitenkin yhtiöiden arvot laskevat jopa neljänneksellä vaikka tulevaisuuden tuloksentekokyky ei näytäkään alenevan. Myytkö omistamasi yhtiön osakkeet pois, vaikka ne fundamentit joiden perusteella osakkeita ostit eivät olisi muuttuneet? Toivottavasti et.

Kyllä kylmähermoinenkin arvosijoittaja varmasti raapii päätään tänä vuonna

Esimerkki on vain kärjistetty ja numeroiltaan hyvin yksinkertaistettu rinnastus hieman erilaiseen omistukseen, mutta kyllä sen ajatuksen varmasti tajuaa. Jos olen ostanut arvoyhtiötä, eli osuutta yhtiöstä ja sen kannattavasta liiketoiminnasta pitkäaikaiseksi omistukseksi, ei kurssiheilahtelulla ole minulle muuta merkitystä kuin mahdollisesti halpoja ostotilaisuuksia. Syklisten ja velkaisten yhtiöiden kanssa olisin tarkempi. Ja onhan se tietenkin eri asia, pystyvätkö nuo yhtiöt säilyttämään tuloksentekokykynsä uskomallani tasolla.

Miten sitten laskevien kurssien kauteen voi varautua? Itselleni sopiva ratkaisu ovat juuri nuo stabiilit arvoyhtiöt, toisille kulta tai muut raaka-aineet (tällä hetkellä hehkutetaan myös hopeaa), valuuttasijoitukset, korkotuotteet (tänä päivänä vain näidenkin tuotto-odotus on lähinnä nolla) tai vahvaa näkemystä hakevalle bear-markkinoiden tuotteet. Käteiskassan kerääminen ja sijoitusten ajallinen hajauttaminen on tarpeen, jotta pääsee osalliseksi myös pohjalukemien jälkeisiin arvonnousuihin. Oma kassani on valitettavan vähissä enkä välttämättä pysty hyödyntämään karhumarkkinoita kunnolla.

Suomalaiset ovat ilmeisesti keskimäärin samoilla linjoilla kanssani, paitsi että Kiina-sidonnaisiin papereihin en nyt koskisi. Nordean ja Keskon kaltaisia papereita hamstraisin kyllä. Kiinasta riippumattomien yhtiöiden kurssilaskuja on perusteltu ainakin sillä, että ulkomaiset sijoittajat ovat vetäneet reunamarkkinoiden (Helsingin pörssi on reunamarkkina) sijoituksiaan pois. Suurimman pääoman sijoittajat vaikuttavat eniten kurssiin, tällä hetkellä laskevasti. Sitten kun nuo sijoittajat palaavat aikanaan Helsingin pörssiin ostoksille, kurssit todennäköisesti nousevat enemmän kuin suomalaispääoman voimin niitä saataisiin nousemaan.

Miten sinä olet reagoinut kurssilaskuun?

Precise Biometrics AB

Tietoturva on nähdäkseni yksi vallitsevia teknologia-alan megatrendejä ja alan yhtiöt kiinnostavat sijoittajia. Kotipörssimme yhtiöistä SSH ja F-Secure ovat ymmärtääkseni ainoat alan toimijat, joista erityisesti F-Secure kiinnostaa itseäni. Tietoturvaohjelmistot ovat kuitenkin vain osa tietoturvaa kokonaisuutena ja kyseinen osa-alue alkaa olla haastava kenttä vahvallekin yritykselle.

Tietoturvan osa-alueet (lähde http://www.tietojesiturvaksi.fi/tietoturvasuunnitelma/tietoturvan-osa-alueet)

Uskon että jokainen pörssiä seuraava on havainnut ruotsalaisen Fingerprint Cardsin hurjan kehityksen ja vaihdon (vaihdetuinpia osakkeita pohjoismaiden pörssissä). Yhtiö valmistaa sormenjälkisensoreita älylaitteisiin ja on kovassa nosteessa. Tämäkin ala alkaa olla kilpailtu ja yhtiön menestys voi taittua nopeastikin, FPC:n kurssi on ainakin lasketellut jo jonkin aikaa huipuistaan mutta siihen vaikuttanee muita markkinailmiöitä kuin itse yhtiön menestys ja tulevaisuudenkuvat.

Samalla alalla toimii yhtälailla ruotsalainen Precise Biometrics, jonka liiketoiminta koostuu hyvin pitkälti sormenjälkisensoreissa käytetyistä ohjelmistoista (joita se toimittaa useille sensorivalmistajille). Tällä osa-alueella on pienempi riski menettää markkinaosuudet hetkessä kilpailijalle, algoritmien kehittäminen on kallista työtä eikä aivan suoria kilpailijoita taida ollakaan. Yhtiö valmistaa myös omia sensoreita kolmansien osapuolien (mm. Applen) laitteisiin liitettäväksi mutta tämä alue on merkitykseltään vähäisempi. PB:hen on ollut tarkoitus tutustua jo jonkin aikaa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi avata vuosikatsauksen ja viimeisimmät neljännesvuosikatsaukset. Yllätyin kuinka kovaa vauhtia Precise Biometricsin liiketoiminta on kehittynyt.

Kirjoittelin nuo katsaukset Wordilla suomeksi, tykkään sisäistää asioita tällä tavalla. Tekstin lukeminen ja sen uusiksikirjoittaminen omin sanoin auttaa ajattelemaan paljon syvällisemmin, kuin jos teksin vain lukisi. Ajattelin jakaa tuon käännökseni täällä, mutta copy-pasteaminen rikkoo tekstin. Jaan sen sitten kuvina:

Vähän kömpelö ratkaisu, toivottavasti toimii myös mobiilissa tarkasteltuna. Näköjään joitakin lukuja jäi uupumaan, mutta niillä ei yhtiön tarkastelun kannalta ole juuri muuta merkitystä kuin näyttää, ettei tulosta vielä ole syntynyt. Kuten osavuosikatsauksista poimituista huomioista näkyy, rojaltimaksuja on vasta tänä vuonna alkanut kilisemään kassaan, ja juuri niistä yhtiön tulevaisuus uskoakseni onkin kiinni.

Numeroiden pyörittely ei ole parasta osaamisaluettani, mutta yritän oppia sitä. Tunnusluvuista osaan käyttää lähinnä P/Etä (yhtiön arvostustaso suhteessa tulokseen) ja P/Btä (yhtiön arvostustaso suhteessa omaan pääomaan). Enkä muuten ole varma oikeista käännöksistäkään tunnuslukujen suhteen, tulkinta täysin omalla vastuulla! Kuitenkin, jos tutkin osaketta ostomielessä, haluan ainakin selvittää P/En ja Precise Biometricsin tapauksessa forward P/En.

Kokeilin siis tehdä arvion forward P/Estä vuoden 2016 luvuille. Precise Biometrics raportoi jatkuvasti, kuinka uusia laitteita on ottanut käyttöön sen ohjelmistoa käyttävän sormenjälkitunnistimen, eikä vauhti taida hidastua. Laskelmaa varten päädyin sellaiseen varovaiseen mutuarvioon, että fingerprint technology liiketoiminta-alueella rojalteja tulisi Q4/16 kolminkertainen määrä Q3/15 määrään verrattuna. Ennen 2015 kolmatta kvartaalia 12 älylaitetta käytti PB:n softalla varustettua Fingerprint Cardsin sensoria, ja liiketoiminta-alueen liikevaihto oli kyseisellä kvartaalilla 13,4 miljoonaa (oletetaan että suurin osa vaihdosta on rojalteja).

Q3/15 28 uutta laitetta käytti sensoreita ja uskon määrän jopa kaksinkertaistuvan kvartaaleittain, jolloin rojaltien kolminkertaistuminen voi olla hyvin alimitoitettu arvio (rojalteja ei ole edes tullut vielä kuin Fingerprint Cardsin sensoreista!). Oletetaan vielä että fingerprint technology -alueen myynnin kasvu ei kasvata kuluja (koska ohjelmisto), eli kasvava tulos valuisi kassaan sellaisenaan ennen veroja. Liikevaihto olisi 40MSEK neljännellä kvartaalilla ja tulos 30MSEK, aiempien kvartaalien luvut kasvavat tasaisesti.

Yhtiön markkina-arvo 18.1. kurssilla on n. 1,6 miljardia kruunua. Tällaisen kasvuyrityksen normaliksi P/Eksi voi laskea jopa 50, eikä sitä välttämättä pidetä yliarvostettuna, mutta silloin kannattaa jo tarkastaa odotukset. Päädyin excelillä forward P/E-lukuun 20, jos 2016 fingerprint technology -alueen liikevaihto kolminkertaistuu ja kulut eivät kasva, Vaikuttaa yhtäkkiä halvalta, ja hieman epäilen että laskelma olisi mennyt ihan oikein. Toisaalta tein laskelman hyvin maltillisella arviolla liikevaihdon kasvusta, huomioimatta että yhtiö yrittää vielä vähentää kulujaan ja muutkin liiketoiminta-alueet kasvattavat tuottoaan...

Tämä kun on ensimmäinen kunnon analyysini pörssiyhtiöstä, voi paljon asioita olla pielessä. Itse asiassa tein laskelman ensin siten, että liikevaihto kymmenkertaistuisi tai viisinkertaistuisi, mutta ne tulokset olivat niin epäuskottavia että päädyin kertoimeen kolme. Pilkku- tai kaavavirheitäkään en löytänyt. Nyt olisinkin erityisen kiinnostunut kuulemaan jonkun laskelmani lukeneen ja ymmärtäneen(huh) ajatuksia, miltä nuo luvut näyttävät! Näkemyksiä yhtiöstä muutenkin saa jakaa :)


Lisäys 22.1. 
Päädyin myöhemmin ostamaan 900 Precise Biometricsin osaketta hintaan 5,00 SEK. Ehdottomasti mielenkiintoisin sijoitukseni seurattavaksi tällä hetkellä, viimeisen osarin tulosta odotan jopa malttamattomana!

Ajatuksia riskeistä ja riskisijoittamisesta

Tällä postauksella ei ole ihmeempää informaatio- tai argumentaatioarvoa, pyörittelen vain ajatuksia liittyen riskeihin. Teksti syntyi kun kirjoittajasta tuntui että on niin paljon asiaa, ettei sitä saa järkevästi ja siististi jäsenneltyä ja kirjoitettua, joten en yrittänytkään vaan naputtelin tekstiä suoraan ajatusvirrasta.


Huomattava osa Helsingin pörssissä noteeratuista yhtiöistä on kirjoittajalle melko vieraita. Nimet ovat toki tulleet tutuiksi kursseja seuratessa, mutta yhtiöiden liiketoiminnasta ei välttämättä ole kummempia käsityksiä. Ulkomaisista yhtiöistä vain kuluttajana tutuksi tulleet yhtiöt soittavat kelloja.

Kun kotimaan, Pohjoismaiden ja koko maailman pörssit ovat täynnä yhtiöitä, joista ei tiedä mitään, uusia tuttavuuksia tulee jatkuvasti vastaan. Keskimäärin uudet tuttavuudet ovat kiinnostavia kohteita, joista innostun aivan liian helposti. Mikä tahansa bisnes saadaan näyttämään hyvältä jos sikseen halutaan, eikä sitä hyvännäköistä bisnestä ole vaikeaa myydä kokemattomalle sijoittajalle. Tunnistan itseni tällaiseksi kokemattomaksi, jopa vietävissä olevaksi sijoittajaksi, joka ei tarkastele asioita riittävän kriittisesti. 

Voisi ajatella, ettei tällaisen sijoittajan ole kannattavaa tehdä suoria osakesijoituksia. Mutta milläpä muulla kuin tekemällä oppii paremmaksi sijoittajaksi? Jokainen sijoittaja on varmasti maksanut oppirahoja ja ottanut niistä toivottavasti opikseen. Uskoisin että aina seuraavan sijoituspäätöksen takana on edellistä enemmän kokemusta ja oppia, jolloin huonon sijoituksen riski on myös edellistä pienempi. Itse en ole oppirahoja päätynyt vielä maksamaan, enkä tietenkään aio niitä maksaa. Jää nähtäväksi pystynkö omaksumaan muiden kokemuksista niin paljon oppia, että välttäisin ainakin perustavimmat sijoittajan sudenkuopat. Vai menenkö tekemään harkitsemattomia ostoja (tai myyntejä) sijoitusvimmassa. Ensimmäinen askel kohti riskienhallintaa on kuitenkin otettu, eli tunnistettu riski.

Kokemus ei kuitenkaan tarkoita etteikö huonoja päätösiä tulisi. Talvivaaraan uskoi ja sijoitti moni kokenutkin sijoittaja

Omaan sijoitushistoriaani ei tosiaan ole vielä sisältynyt tappioita. Tällä hetkellä salkku on toki miinuksella, mutta omistukset ovat tuoreita, tappioita ei tarvitse realisoida ja uskon vahvasti sijoitusteni arvojen nousuun. Voittojen, etenkin pikavoittojen tavoittelun halu kannustaa etsimään seuraavaa Fingerprint Cardsia (jonka kurssi noussut vuodessa toistatuhatta prosenttia) vaikka tiedän näiden osakkeiden olevan hyvin riskipitoisia "lottolappuja". 

Toisaalta jos joskus riskiä kuuluu ottaa, niin nuorena. Kokonaisuuden kannalta pienessä salkussa pieni riskisijoitus on absoluuttisesti pieni, ja tulevaisuudessa sijoitettavaan varallisuuteen nähden vielä pienempi. Onnistuneesta sijoituksesta saadun suuren tuoton merkitys on suurempi tulevaisuuden korkoa korolle -vaikutuksen myötä. Toisaalta vaihtoehtoiskustannukset epäonnistuneella sijoituksella ovat suuremmat (vrt. myöhemmällä iällä saman rahamäärän häviäminen) ja kaupankäyntikulut suhteellisesti suuremmat. Kulujen merkitystä tosin pidän vähäisenä riskisijoituksessa, parin prosentin kulun merkitys on 50% tappion tai 300% tuoton rinnalla vähäinen. 

-----

Olen pyöritellyt sijoitussalkkuni tavoitteellisia hajautuksia, mutta pienellä pääomalla ja suorilla osakesijoituksilla esimerkiksi maantieteellinen ja toimialallinen hajautus on niin haastavaa että en pyri siihen väkisin. Pyrin rakentamaan salkun hyvin hajautetuksi, mutta annan sen tapahtua omalla painollaan. Joitankin rajoja asetan kyllä aivan alusta asti, joista riskinhallinnan keinona ydin-satelliitti malli salkussa. Mallin mukaisesti salkku koostuu vähäriskisestä ytimestä, eli sijoituksista jotka tulevat säilymään salkussa kauan ja riskipitoisemmasta satelliitista, eli sijoituksista joilla haetaan suurempaa tuottoa, näkemystä tai muuten pelataan.

Ydin-satelliittimallisia salkkuja voi olla monenlaisia. Yhden ydin voi tarkoittaa esimerkiksi 90% korkotuotteita ja vähäriskisiä indeksirahastoja jättäen kymmenyksen suorille osakeostoille. Toisen satelliitti voikin olla 30% salkusta koostuen riskipitoisista osakkeista ja viputuotteista. Ytimessä ehkä sitten vähempiriskisiä osakkeita ja rahastoja. Oma mallini elää edelleen, mutta satelliitin osuutena olen pitänyt 20 prosenttia. Nykyisistä sijoituksistani pidän Superrahasto Norjaa näkemyksellisenä sijoituksena ja siten sijoitan vain sen satelliittisalkkuuni. 

Satelliittisalkkuni sisältö on siis vähäinen ja katselen josko tekisin pienen hankinnan, jolla hakea lisää tuottopotentiaalia salkkuun. Rahastomaailmassa kehittyvät ja frontier-markkinat tarjoavat kehittyneitä markkinoita suurempia tuotto-odotuksia, mutta vallitsevassa maailmanmarkkinoiden laskussa en aio vielä koskea kyseisiin markkinoihin, niiden ostohetket eivät nyt ole käsillä. Suoralle osakeostolle löytyy vaihtoehtoja runsaasti, ja etenkin teknologian nykytrendeihin nojaava hankinta houkuttelisi. Uskon IoT:n, tietoturvallisuuden ja mobiilin kehityksen luovan sellaisia sijoitustilaisuuksia, joista en halua jäädä paitsi. Täytyy vain muistaa pitää pää kylmänä, eikä innostua liikaa!

Tavoitteet

Tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen on ollut minulle aina haasteellista. Saatan kyllä kirjoittaa ylös tavoitteita, etenkin opiskeluun liittyviä suunnitelmia ajankäytöstä, mutta niitä ei vain tule noudatettua. Tiedä sitten johtuuko porkkanan, kepin vai itsekurin puutteesta. Rahan kanssa olen kuitenkin aina ollut motivoitunut, enkä epäile että ainakaan sijoittamiseen liittyvien tavoitteiden toteuttaminen jäisi tahdosta kiinni. 

Taloudelliset, etenkin useiden vuosien päähän asetetut, tavoitteeni ovat ehkä enemmänkin suuntaviivoja, kuin absoluuttisia tavoitteita. Tavoiteltava osinkotuotto, salkun markkina-arvo saati sijotusasunto voivat jäädä asetetuista määreistä vuosillakin, mutta kun olen asettanut tavoitteen on sitä kohti helpompi tehdä määrätietoista työtä. Tarvitsee vain tunnista tavoitteet, pitää ne mielessä ja huomioida ne päätöksiä tehdessä.

Vuosikohtaiset tavoitteet ovatkin sitten suuntaviivojen sijasta tarkkoja päämääriä. Ne toimivat välietappeina matkalla kohti suurempia tavotteita. Tälle vuodelle olen koonnut joitakin taloudellisia ja vähemmän taloudellisia tavoitteita. 

2016 tavoitteet

• Hanki opintojen oheen sopiva osa-aikatyö sekä kesätöitä
• Kesätyöt ovat oikeastaan välttämättömyys, kun kesäopiskelumahdollisuudet ovat vaatimattomat. Sopiva osa-aikatyö olisi lottovoitto, kun se ei rajoittaisi opiskeluja ja mahdollistaisi elämisen ilman opintolainan käyttöä elinkustannuksiin. Vuoden tavoitteistani tällä olisi varmasti suurin positiivinen vaikutus talouteeni

• Pidä kirjanpitoa menoista ja tuloista
• Tämä on erityisen tärkeää kun tuloja on vähän ja menot pitäisi pystyä minimoimaan. Olen aiemminkin pitänyt kirjaa taloudestani, mutta jossain välissä ote on aina alkanut lipsumaan ja olen kahdesti lopettanutkin kirjanpidon. Tämä tavoite on myös uudenvuodenlupaukseni, ja vuoden ensimmäisestä päivästä aloitin jälleen kirjanpidon.

• Vuoden loppuun mennessä 105 opintopistettä
• Kun viiden vuoden valmistumistahdilla tulee suorittaa 30 opintopistettä lukukautta kohden, opintosuoritusotteessani pitäisi olla 2016 lopussa vähintään 90 opintopistettä. Yli sadan nopan tavoite on kunnianhimoinen mutta ei missään tapauksessa mahdoton, uskon saavuttavani tavoitteen vaikka tekisin töitäkin opiskelujen ohessa. 

• Opintolainan sijoitussuhde vähintään 80%
• Nostan opintolainaa sijoitettavaksi, en sillä elääkseni. Kuitenkin saatan joskus joutua kattamaan elinkustannuksiani lainarahalla. Tavoitteeni on käyttää korkeintaan 20% lainarahasta välttämättömiin menoihin (ruoka, lääkkeet) sekä opiskelusta aiheutuviin kuluihin.

• Salkun markkina-arvo vuoden lopussa 6400€
• Tämä on varmasti haastavin tavoite, kun kuluvan vuoden pelätään tuovat mukanaan uuden pörssiromahduksen. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa että salkkuni arvo kaksinkertaistuisi vuodessa.

--> 2025 tavoitteet

Nämä tavoitteet ovat sitten niitä suuntaviivoja, joita silmälläpitäen rakennan salkkuani ja asetan vuosittaiset tavoitteet. 

• Salkun arvo 10 000€
• Ensimmäinen pyöreä luku, jota tavoitella. Viisinumeroinen luku alkaa tuntumaan oikeasti joltakin. Kymppitonnin sijoitussalkun aion saavuttaa 2017 kuluessa.

• Kandidaatin tutkinto
• Korkeakouluopintojeni välietappi, jonka saavuttaminen varmasti tuntuu hyvältä. Tavoite vuodessa 2018, vaikka mieli tekisi tähdätä vuotta aiemmaksi.

• Salkun arvo 20 000€
• Vähemmän merkityksellinen pyöreä luku, mutta mitä nopeammin kymppitonnin tuplaa, sitä nopeammin pääsee tavoittelemaan seuraavaa etappia. 20 000€ salkun aion saavuttaa 2019 aikana.

• Maisterin tutkinto
• Tavoite valmistua tavoiteajassa, eli vuonna 2020, mielellään alkuvuodesta. Tässä vaiheessa pitäisi myös olla vakityöpaikka löytynyt.

• Passiiviset tulot 100€/kk
• Eli 1 200€ vuodessa. Ensimmäinen mainitsemisen arvoinen passiivisen tulon taso. Tarkoittaa että passiivisilla tuloilla saisin hankittua esim. opiskelijan ruoat tai kaljakorin joka viikonlopulle. Tavoite vuodessa 2021

• Sijoitusasunto
• Hyvin spekulatiivinen tavoite, riippuu paljon taloudentilasta, elämäntilanteesta ym. Tarkoituksenani on kuitenkin päästä kasvattamaan varallisuuttani velkavivulla sijoitusasunnon muodossa, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietenkin! Tavoite vuoteen 2021

• Salkun arvo 50 000€
• Puolisataatuhatta euroa! Siihen aion päästä vuonna 2022

• Salkun arvo 100 000€
• Sanotaan että ensimmäinen satatuhatta on vaikein osuus vaurastumisen tiellä. Sen saavutettuaan seuraava satatonnia on paljon helpompi urakka. Kuusinumeroista salkkuani aion ihailla vajaan kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025 jona itsekin täytän pyöreitä (30v). Tämä on todella kunnianhimoinen tavoite, aivan eri luokkaa muihin salkkutavoitteisiin verrattuna.

Tavoitteet tulevat varmasti elämään vielä paljon, uusia tavoitteita tulee joukkoon, ja niitä varmaan myös poistuu. Tärkeintä lienee, että on tavoitteita joihin uskoo ja joita kohti kulkea.

Missä mennään ja mistä on tultu

Kuten esittelypostauksessa kerroin, olen aloittanut sijoittamisen rahastoihin 2012 alussa. Sijoitin kuukausittain noin 45€ opintotuestani Seligsonin rahastoihin, kunnes jouduin lunastamaan kaikki autokortin rahoittamiseksi. Reilussa vuodessa sijoitetut 720€ ehtivät kuitenkin tuottamaan voittoa aika tarkalleen 10% (73€) ja rahastosijoittamisesta jäi "hyvä maku" suuhun. Olin kuitenkin tässä vaiheessa muuttanut omilleni, eikä opintotuesta enää jäänyt siivua sijoitettavaksi.

Mielenkiintoa sijoittamiseen kuitenkin oli ja 2013 lopulla oivalsin nostaa opintolainaa prosentin korolla. Ehdin nostaa lainaa lukioaikanani 2700€ euroa, josta noin 2000€ sijoitin S-Ryhmän osuuskauppoihin, Sori Brewingiin sekä Seligsonin rahastoihin. Loput jätin hätärahastotarkoitukseen säästötilille, mistä ne päätyivätkin tarpeeseen etenkin intin jälkeisen tulotyhjiön aikana. Seligsonin rahastoista jouduin myös myöhemmin luopumaan (noin satasen voitolla) kustantaakseni muuton nykyiselle opiskelupaikkakunnalleni. S-osuudet ja Sori Brewingin osakkeet ovat yhä tallella.

Sori Brewing on ensimmäinen suora osakeomistukseni, josta tositteena
tällainen "osakekirja", pienemmällä osakemäärällä tosin

2015 syksyllä aloitin nykyiset opintoni ja pääsin jälleen halpaan opintolainaan kiinni. Nyt pystyn rakentamaan salkkuani pitkäjänteisesti, toivottavasti ilman ensimmäistäkään pakkomyyntiä. Osan lainasta pidän vararahastona josta todennäköisesti myös joudun kustantamaan elämistä, kunnes saan halvemman asunnon tai jatkuvaa työtä. En pidä lainalla elämisestä ja vältänkin sitä viimeiseen asti. Opintolainahyvityksen myötä, joka tullee tapauksessani olemaan noin 6000 euroa, voin kuitenkin hyvällä omallatunnolla käyttää osan lainasta elinkustannusten kattamiseen, koska tätä osuutta en jää velkaa pankille (sikäli kun valmisun tavoiteajassa). Pyrin kuitenkin sijoittamaan ainakin 80% nostamastani lainasta.

Sitten päästäänkin nykyhetkeen. Olen siis tähän mennessä opiskellut yhden lukukauden ja nostanut yliopisto-opintojeni aikana 3600€ opintolainaa. Lukioajalta pohjalla on 2700€ lisää ja nämä lainat kasvavat tällä hetkellä 0,545% vuosikorkoa. Salkkuni sisältö 14.1. kursseilla näyttää tältä:

Taulukossa näkyvä käteinen tarkoittaa Nordnetin arvo-osuustilillä lepäävää rahaa, koska kaikessaan sijoituksiin käytettävissä oleva käteiseni määrä on vaikea arvioida. Oikea käteisen määrä olisi tällä hetkellä 600-800 euroa eli n. 15%.

Sori Brewingin arvo perustuu joitakin päiviä sitten sulkeutuneeseen osakeantiin, missä osakkeen hinta oli 33,75€. Tämä sijoitus on tehty yhtiön ensimmäisen osakeannin aikana intohimosta olueen, enkä usko siitä ikinä luopuvani. Sille on ehkä kertynyt jo hieman tunnearvoakin Sori Brewingin ollessa ensimmäinen omistamanani yritys.

Vielä niin vaatimaton käppyrä salkun kehityksestä vuositasolla.
Passivinen tuotto on syntynyt yksinomaan osuuskuntien koroista

Olen lukenut joitakin sijoituskirjoja ja runsaasti nettikirjoituksia sijoittamisesta, joiden perusteella indeksisijoittaminen olisi järkevin tapa sijoittaa. Näin todennäköisesti onkin, mutta oppiakseni ymmärtämään markkinoita, yhtiöitä ja taloutta yleensä täytyy näitä seurata. Osta-ja-unohda indeksisijoittaminen ei minua innostaisi ottamaan selvää jopa päivittäisistä kurssiheilahteluista, maailmantalouden muutoksista ja tekijöistä kurssien, tulosten ja näkemysten takana. Se olisi kertakaikkisen tylsää. Vain kahta pörssiosaketta omistamalla mielenkiintoni talousuutisia, -artikkeleita ynnämuita kirjoitusia kohtaan on suurempaa kuin ikinä ilman niitä on ollut. 

Tämä ei tarkoita ettenkö (indeksi)rahastoihin sijoittaisi. Toistaiseksi vain olen harjoittanut osakepoimintaa kotimaisilla osakkeilla. OMXH-indeksiin en tällä hetkellä aio sijoittaa siksi, että epäilen sen olevan yliarvostettu, mutta olen poiminut kaksi mielestäni aliarvostettua pörssin yhtiötä salkkuun. Nordnetin kuluton Superrahasto Suomi tulee kyllä kyseeseen jos joskus uskon indeksillä olevan nousupotentiaalia. 

Sijoitusvuosi 2016 alkoi pelokkaissa merkeissä, enkä epäile tänä vuonna nähtävän lisää heilahtelua ja romahduksen merkkejä maailmanpörsseissä. Tämä mielessä, ajatuksissani ei ole tehdä enempää suoria osakeostoja, vaan hajautan ajallisesti ainakin Seligsonin Global Top Brandsiin ja Pharmaan. Top Brands sisältää valtavia laatuyhtiöitä, joiden tuloksentekokyky ei liiaksi horju talouden tyrskyissä ja kurssien painuessa niitä pitäisi saada rahaston kautta edullisesti. Brandsin kautta saan myös hajautusta dollariosakkeisiin, joita suurin osa rahastosta on. Lääketeollisuuden menestys on myöskin suhdanteista riippumatonta eikä sektorin tuloksentekokyky ole ainakaan laskemassa, Pharmaan sijoittamisen aloitin viikko sitten, mitä jatkan 50€ kuukausitahdilla. Mainittakoon että tästäkin rahastosta vain 10% on euromääräisiä sijoituksia.

Nordnetin kuluttomista superrahastoista olen valinnut Superfondet Norgen myös valuuttariskin hajauttamiseksi sekä keinoksi sijoittaa öljyyn. Indeksi on hurjan riippuvainen öljyn hinnasta, minkä vuoksi rahasto on tehnyt vahvaa persnettoa. Rahaston suurimman sijoituksen Statoilin osuus rahastossa tosin on enää reilu puolet entisestä (nykyään 17%) eikä öljyn hinnanlaskun vaikutus rahastoon enää ole yhtä huomattava kuin puoli vuotta sitten oli. Aion jatkaa myös Superrahasto Norjaan sijoittamista pienissä erissä.

Jotta postaus ei veny liiaksi, jätän loput suunnitelmat myöhemmin avattavaksi. Tämän kirjoituksen tarkoitus oli avata hieman kirjoittajan sijoitustaustaa ja nykytilannetta sekä näkemyksiä sen kummemmin selittelemättä. Paljon tuntui jäävän kirjoittamatta, mutta aion kyllä palata niihin asioihin myöhemmissä postauksissani.

Esittely

Varhainen sijoittaja on 20-vuotiaan opiskelijan sijoituspäiväkirja ja -blogi. Kirjoittaja on tutustunut sijoitusmaailmaan jo ennen täysikäisyyttään lähinnä rahastosäästämisen kautta. Nuoren elämäntilanteet eivät ole sallineet sijoitusten holdaamista, vaan salkku on jouduttu tyhjäämään pari kertaa. Nykyisessä tilanteessa sijoitan lähinnä opintolainaani ja tulevaisuudessa palkkatuloja, joita ei vielä tällä hetkellä kerry.

Ensimmäiset sijoitukseni tein 2012 alussa opintotuistani Seligsonin rahastoihin hieman ennen 17 vuoden ikää. En muista mistä kipinä sijoittamiseen lähti, mutta olen aina ollut kiinnostunut taloudesta, etenkin henkilökohtaisesta taloudesta. Vanhempani (eikä tietääkseni kukaan muukaan lähipiirissäni) eivät ole harjoittaneet sijottamista säästötiliä suuremmin keinoin, jos omistusasuntoa ei lasketa. Kun avasin alaikäisenä tilin Seligsonille (joka siis vaati vanhempien suostumusta), vanhempani epäilivät kyseessä olevan jonkinlainen huijaus, että tilille siirrettyjä varoja ei tulisi enää ikinä näkemäänkään. Parin päivän suostuttelulla muistaakseni kuitenkin sain nimet paperiin. Olen siis tutustunut ja oppinut sijoittamiseen lähinnä kirjojen ja netin kautta.

Blogin nimihän juontuu varhaisesta iästäni sijoittamisesta kiinnostumisen suhteen. Olen varmaan vielä näin kaksikymppisenäkin nuori sijoittajaksi, mutta kyllä jo muitakin ikäisiäni tätä harrastaa. Kuitenkin varhaisena lintuna koen nappaavani madon siten, että pääsen nauttimaan korkoa korolle -efektistä (the Tekijä sijoitustoiminnan kannattavuuden takana) aikaisessa vaiheessa myöhemmin sijoittamista aloittaviin verrattuna.

Tähän väliin geneerinen kuvistuskuva

Blogaamisen aloittamista olen hetken ehtinyt harkita, motiivina erityisesti sijoitustoiminnan vakavoittamaminen. Ajattelen että jos julkaisen salkkuni kaikkien luettavaksi, joudun myös perustelemaan ratkaisujani julkisesti. Tämä pitäisi johtaa harkittuun salkunrakentamiseen. Toisaalta ihan yleisesti asioiden kirjoittaminen ja sitä kautta pohtiminen tapaa avata asioita paremmin, kuin niitä ylös kirjoittamatta. Eikä kirjoitustaidon ylläpito ja kehittäminen muutenkaan pahaksi ole. Saatan sijoittamisen lisäksi kirjoitella myös yleisesti (henkilökohtaisesta) taloudesta tai muusta aihepiiriin sopivasta. Nimimerkin takaa blogaan siksi, että esitän sijoitukseni ja muut numeroni aika tarkalleen lukuina, mitä en välttämättä omalla nimellä haluaisi julkisesti tehdä.

Näin, jälleen on otettu uusi askel paremmaksi sijoittajaksi. Tervetuloa seuraamaan matkaani!