Myynti Nordea

Ensimmäinen suora osakeostoni pörssissä oli 66 lapun erä Nordeaa ennen Q3/15 tulosjulkistusta, osake noteerattiin silloin 10,50 eurossa ja siitä onkin tultu hyvää tahtia alaspäin. Oston taustalla oli usko Nallen kipparintaitoihin ja Nordean digitalisoitumispyrkimyksiin, sekä toki analyytikoiden suositukset. Osake oli jo silloin kovin "halpa" ainakin yleisen mielipiteen mukaan.

Minulla on nyt kuitenkin mennyt pupu pöksyyn ja laput myyntiin 8,75 kurssissa. Pankkisektorin tulevaisuus on hämärä ja ne vähät pilkahdukset sumusta ovat salamoita (ts. ei hyvältä näytä). Nordealla on hyvät edellytykset selvitä suurestakin finanssimyllerryksestä jos sellainen Eurooppaan saadaan, mutta silloin tämäkin osake noteerataan reilusti alle 8 eurossa. Tämän lisäksi vallitseva korkotaso ja sen kehitys eivät innosta omistamaan laadukastakaan pankkia. Positiivisia näkymiä ei tunnu olevan lainkaan. 

Vajaan neljän kuukauden Nordea-omistukseni jäi noin 117 euroa ja 16,7 prosenttia tappiolle plus kaupankäyntikulut. Myynti oli harkittu, aloin pohtimaan sitä jo kuukausi sitten tilinpäätösen julkaisun aikaan, mutta vasta tänään päädyin painamaan myyntipainiketta. Tähän mennessä Euroopan finanssisektorin tilasta on tullut niin paljon negatiivista tietoa, että olin varma myynnistä. Olen myös ymmärtänyt, etten lopulta ymmärrä pankin liiketoiminnasta ja sen toimintaympäristöstä paljoakaan, mikä edelleen laski kynnystä olla myymättä.

Nordea on edelleen laadukas pankkiyhtiö, alkuperäiset tekijät ostopäätökseni taustalla pätevät yhä, enkä epäile ettenkö sen omistajaksi vielä joskus palaisikin. Se tosin edellyttää joko erittäin halpaa hintaa, korkotason normalisoitumista tai Euroopan pankkimyllerryksen laantumista. Mielellään ainakin kahta näistä.

Ajatuksia vallitsevasta markkinatilanteesta

Vuosi 2016 on alkanut todella pelokkaissa merkeissä. Maailman pörssien indeksit ovat jyrkässä laskussa, eikä pohjaa näy välttämättä vielä hetkeen. Pörssiromahduksen vaara on tunnistettu ja kuluvasta vuodesta maalaillaan 2008 toisintoa. Tällä kertaa romahduksen taustalla vain on finanssikriisin sijasta mm. Kiina-huolet ja öljyn hintaromahdus, sekä ilmeisesti myös pelko USAn talouden kuplasta.

Markkinoilla vallitsee syvä pelkotila ja sijoittajia on jopa ohjeistettu myymään kaikki osakeomistukset. Pariin viikkoon ei taida olla ollut päivää, jona talousuutisissa ei puhuttaisi vallitsevasta paniikista. Tämä on ensimmäinen kerta kun seuraan tarkasti mahdollista romahdusta edeltäviä tapahtumia ja sijoitusteni arvo on selvästi laskenut, joten olen mielenkiinnolla mukana.

Markkinoilla "äärimmäistä pelkoa"

Itse hyväksyn sen tosiasian, etten osaa ennustaa markkinoita. Kaikki oppi mitä sijoittamisesta olen lukenut, on hehkuttanut osta-ja-pidä -strategiaa, kurssilaskuissa vain ostetaan enemmän ja korjataan siten tuotto kurssiheilunnasta. Tietenkin mieli tekisi kokeilla hakea tuottoa laskevista kursseista, mutta jo pieni sijoituspääoma rajoittaa tätä, kulujen takia esimerkiksi bear-sertifikaattien ostaminen järkevillä kuluilla vaatisi liiaan suurta osuutta pääomastani. Sen vapauttamiseksi vielä pitäisi myydä tällä hetkellä tappiollisia papereita.

Ja miksipä myisin osakkeitani (Fortumia ja Nordeaa) joihin luotan. Fortumin ylle toki kasautuu jatkuvasti enemmän synkkiä pilviä, mutta uskon yhtiön kykenevän sijoittajien kannalta hyviin päätöksiin. Vaikka osakkeen arvo laskisi, se ei tarkoita että yhtiön tuloksentekokyky tulevaisuudessa laskisi. Tähänhän arvosijoittaminen perustuu, ostetaan osuuksia yhtiön tulevaisuuden tuloksesta. Esimerkki:


Omistat leipomon (tai minkä tahansa stabiilin yrityksen) joka ei kasva, mutta tuottaa tasaista tulosta. Sanotaan vaikka 50 000 euroa vuodessa. Ostit yrityksen sen eläkkeelle siirtyvältä perustajalta hintaan 400 000€ (lienee halpa, en tiedä tällaisten pienten yksityisten yritysten arvonmuodostuksesta mitään, mutta sillä ei ole väliä esimerkin kannalta). Leipomosi tuotteiden kysyntä on ollut tasaista menneet vuodet, mutta tänä vuonna taloudella menee heikommin. Tulevan vuoden tulos voi jäädä alle 40 000 euron, kuten vuonna 2008 kävi, mutta myynti palautui seuraavina vuosina ennalleen. 

Vaasan Oy hakee maailmanmarkkinatilanteesta huolimatta kotimaasta kasvua ja tarjoutuu ostamaan yrityksesi. Saat 300 000 euron tarjouksen leipomostasi. Pörssissä osakkeen arvo on se, millä viimeisin kauppa on tehty ts. se hinta jolla joku suostuu ostamaan osakkeen. Tässä tapauksessa leipomosi markkina-arvo siis on 300 000 euroa, koska kukaan ei maksaisi siitä enempää. Myytkö, vaikka tekisit 25% tappiota ja luopuisit samalla kaikesta tuloksesta mitä leipomo tulevaisuudessa tekisi? 

Todennäköisesti et. Pörssissä kuitenkin yhtiöiden arvot laskevat jopa neljänneksellä vaikka tulevaisuuden tuloksentekokyky ei näytäkään alenevan. Myytkö omistamasi yhtiön osakkeet pois, vaikka ne fundamentit joiden perusteella osakkeita ostit eivät olisi muuttuneet? Toivottavasti et.

Kyllä kylmähermoinenkin arvosijoittaja varmasti raapii päätään tänä vuonna

Esimerkki on vain kärjistetty ja numeroiltaan hyvin yksinkertaistettu rinnastus hieman erilaiseen omistukseen, mutta kyllä sen ajatuksen varmasti tajuaa. Jos olen ostanut arvoyhtiötä, eli osuutta yhtiöstä ja sen kannattavasta liiketoiminnasta pitkäaikaiseksi omistukseksi, ei kurssiheilahtelulla ole minulle muuta merkitystä kuin mahdollisesti halpoja ostotilaisuuksia. Syklisten ja velkaisten yhtiöiden kanssa olisin tarkempi. Ja onhan se tietenkin eri asia, pystyvätkö nuo yhtiöt säilyttämään tuloksentekokykynsä uskomallani tasolla.

Miten sitten laskevien kurssien kauteen voi varautua? Itselleni sopiva ratkaisu ovat juuri nuo stabiilit arvoyhtiöt, toisille kulta tai muut raaka-aineet (tällä hetkellä hehkutetaan myös hopeaa), valuuttasijoitukset, korkotuotteet (tänä päivänä vain näidenkin tuotto-odotus on lähinnä nolla) tai vahvaa näkemystä hakevalle bear-markkinoiden tuotteet. Käteiskassan kerääminen ja sijoitusten ajallinen hajauttaminen on tarpeen, jotta pääsee osalliseksi myös pohjalukemien jälkeisiin arvonnousuihin. Oma kassani on valitettavan vähissä enkä välttämättä pysty hyödyntämään karhumarkkinoita kunnolla.

Suomalaiset ovat ilmeisesti keskimäärin samoilla linjoilla kanssani, paitsi että Kiina-sidonnaisiin papereihin en nyt koskisi. Nordean ja Keskon kaltaisia papereita hamstraisin kyllä. Kiinasta riippumattomien yhtiöiden kurssilaskuja on perusteltu ainakin sillä, että ulkomaiset sijoittajat ovat vetäneet reunamarkkinoiden (Helsingin pörssi on reunamarkkina) sijoituksiaan pois. Suurimman pääoman sijoittajat vaikuttavat eniten kurssiin, tällä hetkellä laskevasti. Sitten kun nuo sijoittajat palaavat aikanaan Helsingin pörssiin ostoksille, kurssit todennäköisesti nousevat enemmän kuin suomalaispääoman voimin niitä saataisiin nousemaan.

Miten sinä olet reagoinut kurssilaskuun?