perjantai 29. tammikuuta 2016

Opintolaina on oiva sijoituslaina

Käytännössä kaikki sijoitusvarallisuuteni on opintolainaa. Sillä sijoittaminen on mielestäni järkevää ja kannattavaakin. Aloitin lainan nostamisen lukion viimeisen vuoden syksyllä 2013 ja jatkoin heti yliopisto-opintojen alettua syksyllä 2015. Yliopisto-opintojeni aikana tulen nostamaan 18 000€ lainaa, ja lukioajalta piikissä on vielä vajaa 3 000€ lisää. Laina on Nordeasta hintaan 12kk Euribor + 0,5% marginaali. Korko tarkastetaan joulukuussa, eli ensi jouluun asti mennään 0,545% korolla, halpaa rahaa!


Opintolaina on ilmeisesti nostanut suosiotaan opintolainahyvityksen uudistuksen myötä. 1.8.2014 asti Kela tarjosi opintolainavähennystä, joka tehtiin verotukseen. Tutkinnon määräajassa suorittanut opiskelija oli (on) oikeutettu 30% suuruiseen vähennykseen lainan 2 500€ ylittävältä osalta, mikä sinänsä on ihan tuntuva vähennys. Systeemi on kuitenkin hieman vaikea, vähennys tapahtuu jotenkin velan lyhennysten kautta, eikä suoraan sanottuna kuulosta erityisen houkuttelevalta. Opintolainavähennys ei toiminut toivotulla lailla kannustimena.

1.8.2014 jälkeen korkeakouluopintonsa aloittaneilla on sitten tämä opintolainahyvitys käytettävissä. Hyvitys toimii paljon selkeämmin ja tehokkaammin siten, että Kela yksinkertaisesti maksaa lainasta 40 prosenttia 2 500€ ylittävältä määrältä. Suurin huomioitava lainan määrä on 18 000€, jonka ehtii nostaa viidessä vuodessa. Tästä opintolainahyvityksen osuus on 6 200€ ( (18 000€ - 2500€) * 0,4) eli suurinpiirtein kolmannes koko lainasta. Hyvitys tehdään pankille kun olet saanut tutkinnon kouraan (määräajassa) ilman lyhennyksillä leikkimistä tai muita ehtoja. Ja jos olisitkin sattunut maksamaan lainasi jo takaisin pankille, Kela maksaa opintolainahyvityksen tilillesi verottomana, mikä on Kelan tyylin tuntien jopa hämmentävän reilua.




Eli väitän, että opintolainalla sijoittaminen on järkevää. Suosittelen sitä ehdoitta kaikille korkeakouluopiskelijoille, jotka aikovat valmistua tavoiteajassa. Suurin peruste on nimenomaan opintolainahyvitys. Kun sijoitat edes suurimman osan lainasta vähäriskisiin tuotteisiin, todennäköisyys hävitä rahaa on hyvin pieni. Sijoitusten pitäisi olla 34% (6 200€) tappiolla viiden vuoden sijotustoiminnan jälkeen, että lainaa joutuu maksamaan takaisin enemmän kuin sitä on ottanut* (tässä ei huomioida korkoja, joiden vaikutus lienee parin prosentin luokkaa). Jos ensimmäisestä lainaerästä sijoittaa esimerkiksi S-ryhmän osuuskuntiin 1200€ (kuten minä tein), ne ehtivät maksaa korkoa n. 670€ viidessä vuodessa, mikä lisää pelivaraa jo lähemmäs 7 000 euroon.

Toiseksi perustelen opintolainalla sijoittamista sillä, että pääset opiskelemaan sijoittamista hyvin varhain ilman omaa pääomaa. Jos aloittaisit sijoittamisen vasta valmistuttuasi ja työelämään siirryttyäsi, olisit sijoituskokemukseltasi viisi vuotta jäljessä. Sijoittamista voi toki opiskella kirjoista tai vaikka virtuaalisalkulla laittamatta rahaa likoon, mutta se ei todellekaan ole sama kuin oikealla rahalla sijoittaminen. Kuvittelisin että oppiminen ei noudata vastaavaa eksponentiaalista käyrää, kuten korkoa korolle -ilmiö (se kolmas syy), vaan sen kuvaaja muistuttaisi enemmän logaritmifunktion kuvaajaa (nousee alussa jyrkästi ja tasoittuu ajan myötä). Siksi aikaisin aloittaminen on tärkeää myös oppimisen kannalta, ehdit sijoittaa kauemmin paremmalla sijoitustietämyksellä!

Ja kuten jo totesin, ehdit nauttia korkoa korolle -ilmiöstä ylimääräiset viisi vuotta, vrt. tilanteeseen jossa sijoittaminen aloitetaan valmistumisen jälkeen. Pienillä summilla verrattaen lyhyessä ajassa ilmiö ei toki ehdi vaikuttaa hirveän tehokkaasti, mutta 20 vuodessa tuo sijoitettu 18 000€ onkin tuottanut 8% vuosituotolla yli 65 000€!

Ihan arkitaloudessa opintolaina toimii myös hyvänä hätäkassana. Opiskelijan taloudessa ei välttämättä ole paljoa liikkumavaraa ja yllättäviin kuluihin ei pysty valmistautumaan. Pieni siivu opintolainaa säästötilillä tarjoaa pelivaraa, et joudu yllättävässä tilanteessa lainaamaan kavereilta saati ottamaan pikavippiä kun voit "lainata itseltäsi". Näin ainakin itse teen, sitten kun saan rahaa siirrän itseltäni lainaamani summan takaisin opintolainalle osoitetulle säästötilille.

---

Sainko opintolainalla sijoittaminen kuulostamaan varmalta tuotolta? Tottakai lainalla sijoittamiseen kuuluu sittenkin samat riskit kuin jos sijoittaisi omaa rahaa. Pörssiromahdus, salkussa suurella painolla olevan yhtiön konkurssi, maailmansota... Kyllä tappiolle voi jäädä vaikka odotusarvo olisikin positiivinen. Edellämainuttuja uhkia en kuitenkaan pidä niin todennäköisenä että olisin huolissani, mutta yksi uhka hieman huolettaa. Nimittäin politiikka; opintotukia tullaan karsimaan ja tällä tietoa tukijärjestelmä muuttuu lainapainotteisemmaksi. Uhka syntyy siinä vaiheessa kun valtion pitää alkaa maksamaan opintolainahyvityksiä ja opintotukeen osoitetut varat loppuvat. Budjetin paukkuessa tehdään lisää leikkauksia (ellei meillä siinä vaiheessa ole jo vasemmistohallitus puikoissa) joiden kohdistuminen opintolainahyvitykseen on mahdollista. Jää nähtäväksi, onko pelko aiheellinen.


Too long, didn't read? 
Opintolainalla kannattaa sijoittaa koska
- Tuntuva opintolainahyvitys
- Pääset oppimaan sijoittamista varhaisessa vaiheessa
- Pääset nauttimaan korkoa korolle -ilmiöstä

Lisäksi opintolaina tarjoaa opiskelijalle tärkeää taloudellista liikkumavaraa

Opintolainalla sijoittamiseen liittyy riskejä
- Markkinariski
- Huonot sijoitukset
- Suomen valtio ja valtion leikkaukset


Kollegani Nalle on kirjoittanut myös asiaa opintolainalla sijoittamisesta. Jos haluat lisää lukemista aiheesta suosittelen vilkaisemaan!
Nallen sijoitusblogi



*Yli 34% tappio osakemarkkinoilla ei ole mahdotonta! Käytä aina omaa harkintaasi ennenkuin teet päätöksiä minun, tai kenen tahansa muunkaan kirjoitusten perusteella

torstai 21. tammikuuta 2016

Ajatuksia vallitsevasta markkinatilanteesta

Vuosi 2016 on alkanut todella pelokkaissa merkeissä. Maailman pörssien indeksit ovat jyrkässä laskussa, eikä pohjaa näy välttämättä vielä hetkeen. Pörssiromahduksen vaara on tunnistettu ja kuluvasta vuodesta maalaillaan 2008 toisintoa. Tällä kertaa romahduksen taustalla vain on finanssikriisin sijasta mm. Kiina-huolet ja öljyn hintaromahdus, sekä ilmeisesti myös pelko USAn talouden kuplasta.

Markkinoilla vallitsee syvä pelkotila ja sijoittajia on jopa ohjeistettu myymään kaikki osakeomistukset. Pariin viikkoon ei taida olla ollut päivää, jona talousuutisissa ei puhuttaisi vallitsevasta paniikista. Tämä on ensimmäinen kerta kun seuraan tarkasti mahdollista romahdusta edeltäviä tapahtumia ja sijoitusteni arvo on selvästi laskenut, joten olen mielenkiinnolla mukana.

Markkinoilla "äärimmäistä pelkoa"


Itse hyväksyn sen tosiasian, etten osaa ennustaa markkinoita. Kaikki oppi mitä sijoittamisesta olen lukenut, on hehkuttanut osta-ja-pidä -strategiaa, kurssilaskuissa vain ostetaan enemmän ja korjataan siten tuotto kurssiheilunnasta. Tietenkin mieli tekisi kokeilla hakea tuottoa laskevista kursseista, mutta jo pieni sijoituspääoma rajoittaa tätä, kulujen takia esimerkiksi bear-sertifikaattien ostaminen järkevillä kuluilla vaatisi liiaan suurta osuutta pääomastani. Sen vapauttamiseksi vielä pitäisi myydä tällä hetkellä tappiollisia papereita.

Ja miksipä myisin osakkeitani (Fortumia ja Nordeaa) joihin luotan. Fortumin ylle toki kasautuu jatkuvasti enemmän synkkiä pilviä, mutta uskon yhtiön kykenevän sijoittajien kannalta hyviin päätöksiin. Vaikka osakkeen arvo laskisi, se ei tarkoita että yhtiön tuloksentekokyky tulevaisuudessa laskisi. Tähänhän arvosijoittaminen perustuu, ostetaan osuuksia yhtiön tulevaisuuden tuloksesta. Esimerkki:


Omistat leipomon (tai minkä tahansa stabiilin yrityksen) joka ei kasva, mutta tuottaa tasaista tulosta. Sanotaan vaikka 50 000 euroa vuodessa. Ostit yrityksen sen eläkkeelle siirtyvältä perustajalta hintaan 400 000€ (lienee halpa, en tiedä tällaisten pienten yksityisten yritysten arvonmuodostuksesta mitään, mutta sillä ei ole väliä esimerkin kannalta). Leipomosi tuotteiden kysyntä on ollut tasaista menneet vuodet, mutta tänä vuonna taloudella menee heikommin. Tulevan vuoden tulos voi jäädä alle 40 000 euron, kuten vuonna 2008 kävi, mutta myynti palautui seuraavina vuosina ennalleen. 

Vaasan Oy hakee maailmanmarkkinatilanteesta huolimatta kotimaasta kasvua ja tarjoutuu ostamaan yrityksesi. Saat 300 000 euron tarjouksen leipomostasi. Pörssissä osakkeen arvo on se, millä viimeisin kauppa on tehty ts. se hinta jolla joku suostuu ostamaan osakkeen. Tässä tapauksessa leipomosi markkina-arvo siis on 300 000 euroa, koska kukaan ei maksaisi siitä enempää. Myytkö, vaikka tekisit 25% tappiota ja luopuisit samalla kaikesta tuloksesta mitä leipomo tulevaisuudessa tekisi? 

Todennäköisesti et. Pörssissä kuitenkin yhtiöiden arvot laskevat jopa neljänneksellä vaikka tulevaisuuden tuloksentekokyky ei näytäkään alenevan. Myytkö omistamasi yhtiön osakkeet pois, vaikka ne fundamentit joiden perusteella osakkeita ostit eivät olisi muuttuneet? Toivottavasti et.

Kyllä kylmähermoinenkin arvosijoittaja varmasti raapii päätään tänä vuonna


Esimerkki on vain kärjistetty ja numeroiltaan hyvin yksinkertaistettu rinnastus hieman erilaiseen omistukseen, mutta kyllä sen ajatuksen varmasti tajuaa. Jos olen ostanut arvoyhtiötä, eli osuutta yhtiöstä ja sen kannattavasta liiketoiminnasta pitkäaikaiseksi omistukseksi, ei kurssiheilahtelulla ole minulle muuta merkitystä kuin mahdollisesti halpoja ostotilaisuuksia. Syklisten ja velkaisten yhtiöiden kanssa olisin tarkempi. Ja onhan se tietenkin eri asia, pystyvätkö nuo yhtiöt säilyttämään tuloksentekokykynsä uskomallani tasolla.

Miten sitten laskevien kurssien kauteen voi varautua? Itselleni sopiva ratkaisu ovat juuri nuo stabiilit arvoyhtiöt, toisille kulta tai muut raaka-aineet (tällä hetkellä hehkutetaan myös hopeaa), valuuttasijoitukset, korkotuotteet (tänä päivänä vain näidenkin tuotto-odotus on lähinnä nolla) tai vahvaa näkemystä hakevalle bear-markkinoiden tuotteet. Käteiskassan kerääminen ja sijoitusten ajallinen hajauttaminen on tarpeen, jotta pääsee osalliseksi myös pohjalukemien jälkeisiin arvonnousuihin. Oma kassani on valitettavan vähissä enkä välttämättä pysty hyödyntämään karhumarkkinoita kunnolla.

Suomalaiset ovat ilmeisesti keskimäärin samoilla linjoilla kanssani, paitsi että Kiina-sidonnaisiin papereihin en nyt koskisi. Nordean ja Keskon kaltaisia papereita hamstraisin kyllä. Kiinasta riippumattomien yhtiöiden kurssilaskuja on perusteltu ainakin sillä, että ulkomaiset sijoittajat ovat vetäneet reunamarkkinoiden (Helsingin pörssi on reunamarkkina) sijoituksiaan pois. Suurimman pääoman sijoittajat vaikuttavat eniten kurssiin, tällä hetkellä laskevasti. Sitten kun nuo sijoittajat palaavat aikanaan Helsingin pörssiin ostoksille, kurssit todennäköisesti nousevat enemmän kuin suomalaispääoman voimin niitä saataisiin nousemaan.

Miten sinä olet reagoinut kurssilaskuun?

tiistai 19. tammikuuta 2016

Precise Biometrics AB

Tietoturva on nähdäkseni yksi vallitsevia teknologia-alan megatrendejä ja alan yhtiöt kiinnostavat sijoittajia. Kotipörssimme yhtiöistä SSH ja F-Secure ovat ymmärtääkseni ainoat alan toimijat, joista erityisesti F-Secure kiinnostaa itseäni. Tietoturvaohjelmistot ovat kuitenkin vain osa tietoturvaa kokonaisuutena ja kyseinen osa-alue alkaa olla haastava kenttä vahvallekin yritykselle.

Tietoturvan osa-alueet (lähde http://www.tietojesiturvaksi.fi/tietoturvasuunnitelma/tietoturvan-osa-alueet)

Uskon että jokainen pörssiä seuraava on havainnut ruotsalaisen Fingerprint Cardsin hurjan kehityksen ja vaihdon (vaihdetuinpia osakkeita pohjoismaiden pörssissä). Yhtiö valmistaa sormenjälkisensoreita älylaitteisiin ja on kovassa nosteessa. Tämäkin ala alkaa olla kilpailtu ja yhtiön menestys voi taittua nopeastikin, FPC:n kurssi on ainakin lasketellut jo jonkin aikaa huipuistaan mutta siihen vaikuttanee muita markkinailmiöitä kuin itse yhtiön menestys ja tulevaisuudenkuvat.

Samalla alalla toimii yhtälailla ruotsalainen Precise Biometrics, jonka liiketoiminta koostuu hyvin pitkälti sormenjälkisensoreissa käytetyistä ohjelmistoista (joita se toimittaa useille sensorivalmistajille). Tällä osa-alueella on pienempi riski menettää markkinaosuudet hetkessä kilpailijalle, algoritmien kehittäminen on kallista työtä eikä aivan suoria kilpailijoita taida ollakaan. Yhtiö valmistaa myös omia sensoreita kolmansien osapuolien (mm. Applen) laitteisiin liitettäväksi mutta tämä alue on merkitykseltään vähäisempi. PB:hen on ollut tarkoitus tutustua jo jonkin aikaa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi avata vuosikatsauksen ja viimeisimmät neljännesvuosikatsaukset. Yllätyin kuinka kovaa vauhtia Precise Biometricsin liiketoiminta on kehittynyt.

Kirjoittelin nuo katsaukset Wordilla suomeksi, tykkään sisäistää asioita tällä tavalla. Tekstin lukeminen ja sen uusiksikirjoittaminen omin sanoin auttaa ajattelemaan paljon syvällisemmin, kuin jos teksin vain lukisi. Ajattelin jakaa tuon käännökseni täällä, mutta copy-pasteaminen rikkoo tekstin. Jaan sen sitten kuvina:


Vähän kömpelö ratkaisu, toivottavasti toimii myös mobiilissa tarkasteltuna. Näköjään joitakin lukuja jäi uupumaan, mutta niillä ei yhtiön tarkastelun kannalta ole juuri muuta merkitystä kuin näyttää, ettei tulosta vielä ole syntynyt. Kuten osavuosikatsauksista poimituista huomioista näkyy, rojaltimaksuja on vasta tänä vuonna alkanut kilisemään kassaan, ja juuri niistä yhtiön tulevaisuus uskoakseni onkin kiinni.

Numeroiden pyörittely ei ole parasta osaamisaluettani, mutta yritän oppia sitä. Tunnusluvuista osaan käyttää lähinnä P/Etä (yhtiön arvostustaso suhteessa tulokseen) ja P/Btä (yhtiön arvostustaso suhteessa omaan pääomaan). Enkä muuten ole varma oikeista käännöksistäkään tunnuslukujen suhteen, tulkinta täysin omalla vastuulla! Kuitenkin, jos tutkin osaketta ostomielessä, haluan ainakin selvittää P/En ja Precise Biometricsin tapauksessa forward P/En.

Kokeilin siis tehdä arvion forward P/Estä vuoden 2016 luvuille. Precise Biometrics raportoi jatkuvasti, kuinka uusia laitteita on ottanut käyttöön sen ohjelmistoa käyttävän sormenjälkitunnistimen, eikä vauhti taida hidastua. Laskelmaa varten päädyin sellaiseen varovaiseen mutuarvioon, että fingerprint technology liiketoiminta-alueella rojalteja tulisi Q4/16 kolminkertainen määrä Q3/15 määrään verrattuna. Ennen 2015 kolmatta kvartaalia 12 älylaitetta käytti PB:n softalla varustettua Fingerprint Cardsin sensoria, ja liiketoiminta-alueen liikevaihto oli kyseisellä kvartaalilla 13,4 miljoonaa (oletetaan että suurin osa vaihdosta on rojalteja).

Q3/15 28 uutta laitetta käytti sensoreita ja uskon määrän jopa kaksinkertaistuvan kvartaaleittain, jolloin rojaltien kolminkertaistuminen voi olla hyvin alimitoitettu arvio (rojalteja ei ole edes tullut vielä kuin Fingerprint Cardsin sensoreista!). Oletetaan vielä että fingerprint technology -alueen myynnin kasvu ei kasvata kuluja (koska ohjelmisto), eli kasvava tulos valuisi kassaan sellaisenaan ennen veroja. Liikevaihto olisi 40MSEK neljännellä kvartaalilla ja tulos 30MSEK, aiempien kvartaalien luvut kasvavat tasaisesti.

Yhtiön markkina-arvo 18.1. kurssilla on n. 1,6 miljardia kruunua. Tällaisen kasvuyrityksen normaliksi P/Eksi voi laskea jopa 50, eikä sitä välttämättä pidetä yliarvostettuna, mutta silloin kannattaa jo tarkastaa odotukset. Päädyin excelillä forward P/E-lukuun 20, jos 2016 fingerprint technology -alueen liikevaihto kolminkertaistuu ja kulut eivät kasva, Vaikuttaa yhtäkkiä halvalta, ja hieman epäilen että laskelma olisi mennyt ihan oikein. Toisaalta tein laskelman hyvin maltillisella arviolla liikevaihdon kasvusta, huomioimatta että yhtiö yrittää vielä vähentää kulujaan ja muutkin liiketoiminta-alueet kasvattavat tuottoaan...

Tämä kun on ensimmäinen kunnon analyysini pörssiyhtiöstä, voi paljon asioita olla pielessä. Itse asiassa tein laskelman ensin siten, että liikevaihto kymmenkertaistuisi tai viisinkertaistuisi, mutta ne tulokset olivat niin epäuskottavia että päädyin kertoimeen kolme. Pilkku- tai kaavavirheitäkään en löytänyt. Nyt olisinkin erityisen kiinnostunut kuulemaan jonkun laskelmani lukeneen ja ymmärtäneen(huh) ajatuksia, miltä nuo luvut näyttävät! Näkemyksiä yhtiöstä muutenkin saa jakaa :)


Lisäys 22.1. 
Päädyin myöhemmin ostamaan 900 Precise Biometricsin osaketta hintaan 5,00 SEK. Ehdottomasti mielenkiintoisin sijoitukseni seurattavaksi tällä hetkellä, viimeisen osarin tulosta odotan jopa malttamattomana!

maanantai 18. tammikuuta 2016

Ajatuksia riskeistä ja riskisijoittamisesta

Tällä postauksella ei ole ihmeempää informaatio- tai argumentaatioarvoa, pyörittelen vain ajatuksia liittyen riskeihin. Teksti syntyi kun kirjoittajasta tuntui että on niin paljon asiaa, ettei sitä saa järkevästi ja siististi jäsenneltyä ja kirjoitettua, joten en yrittänytkään vaan naputtelin tekstiä suoraan ajatusvirrasta.


Huomattava osa Helsingin pörssissä noteeratuista yhtiöistä on kirjoittajalle melko vieraita. Nimet ovat toki tulleet tutuiksi kursseja seuratessa, mutta yhtiöiden liiketoiminnasta ei välttämättä ole kummempia käsityksiä. Ulkomaisista yhtiöistä vain kuluttajana tutuksi tulleet yhtiöt soittavat kelloja.

Kun kotimaan, Pohjoismaiden ja koko maailman pörssit ovat täynnä yhtiöitä, joista ei tiedä mitään, uusia tuttavuuksia tulee jatkuvasti vastaan. Keskimäärin uudet tuttavuudet ovat kiinnostavia kohteita, joista innostun aivan liian helposti. Mikä tahansa bisnes saadaan näyttämään hyvältä jos sikseen halutaan, eikä sitä hyvännäköistä bisnestä ole vaikeaa myydä kokemattomalle sijoittajalle. Tunnistan itseni tällaiseksi kokemattomaksi, jopa vietävissä olevaksi sijoittajaksi, joka ei tarkastele asioita riittävän kriittisesti. 

Voisi ajatella, ettei tällaisen sijoittajan ole kannattavaa tehdä suoria osakesijoituksia. Mutta milläpä muulla kuin tekemällä oppii paremmaksi sijoittajaksi? Jokainen sijoittaja on varmasti maksanut oppirahoja ja ottanut niistä toivottavasti opikseen. Uskoisin että aina seuraavan sijoituspäätöksen takana on edellistä enemmän kokemusta ja oppia, jolloin huonon sijoituksen riski on myös edellistä pienempi. Itse en ole oppirahoja päätynyt vielä maksamaan, enkä tietenkään aio niitä maksaa. Jää nähtäväksi pystynkö omaksumaan muiden kokemuksista niin paljon oppia, että välttäisin ainakin perustavimmat sijoittajan sudenkuopat. Vai menenkö tekemään harkitsemattomia ostoja (tai myyntejä) sijoitusvimmassa. Ensimmäinen askel kohti riskienhallintaa on kuitenkin otettu, eli tunnistettu riski.

Kokemus ei kuitenkaan tarkoita etteikö huonoja päätösiä tulisi. Talvivaaraan uskoi ja sijoitti moni kokenutkin sijoittaja

Omaan sijoitushistoriaani ei tosiaan ole vielä sisältynyt tappioita. Tällä hetkellä salkku on toki miinuksella, mutta omistukset ovat tuoreita, tappioita ei tarvitse realisoida ja uskon vahvasti sijoitusteni arvojen nousuun. Voittojen, etenkin pikavoittojen tavoittelun halu kannustaa etsimään seuraavaa Fingerprint Cardsia (jonka kurssi noussut vuodessa toistatuhatta prosenttia) vaikka tiedän näiden osakkeiden olevan hyvin riskipitoisia "lottolappuja". 

Toisaalta jos joskus riskiä kuuluu ottaa, niin nuorena. Kokonaisuuden kannalta pienessä salkussa pieni riskisijoitus on absoluuttisesti pieni, ja tulevaisuudessa sijoitettavaan varallisuuteen nähden vielä pienempi. Onnistuneesta sijoituksesta saadun suuren tuoton merkitys on suurempi tulevaisuuden korkoa korolle -vaikutuksen myötä. Toisaalta vaihtoehtoiskustannukset epäonnistuneella sijoituksella ovat suuremmat (vrt. myöhemmällä iällä saman rahamäärän häviäminen) ja kaupankäyntikulut suhteellisesti suuremmat. Kulujen merkitystä tosin pidän vähäisenä riskisijoituksessa, parin prosentin kulun merkitys on 50% tappion tai 300% tuoton rinnalla vähäinen. 


-----


Olen pyöritellyt sijoitussalkkuni tavoitteellisia hajautuksia, mutta pienellä pääomalla ja suorilla osakesijoituksilla esimerkiksi maantieteellinen ja toimialallinen hajautus on niin haastavaa että en pyri siihen väkisin. Pyrin rakentamaan salkun hyvin hajautetuksi, mutta annan sen tapahtua omalla painollaan. Joitankin rajoja asetan kyllä aivan alusta asti, joista riskinhallinnan keinona ydin-satelliitti malli salkussa. Mallin mukaisesti salkku koostuu vähäriskisestä ytimestä, eli sijoituksista jotka tulevat säilymään salkussa kauan ja riskipitoisemmasta satelliitista, eli sijoituksista joilla haetaan suurempaa tuottoa, näkemystä tai muuten pelataan.

Ydin-satelliittimallisia salkkuja voi olla monenlaisia. Yhden ydin voi tarkoittaa esimerkiksi 90% korkotuotteita ja vähäriskisiä indeksirahastoja jättäen kymmenyksen suorille osakeostoille. Toisen satelliitti voikin olla 30% salkusta koostuen riskipitoisista osakkeista ja viputuotteista. Ytimessä ehkä sitten vähempiriskisiä osakkeita ja rahastoja. Oma mallini elää edelleen, mutta satelliitin osuutena olen pitänyt 20 prosenttia. Nykyisistä sijoituksistani pidän Superrahasto Norjaa näkemyksellisenä sijoituksena ja siten sijoitan vain sen satelliittisalkkuuni. 

Satelliittisalkkuni sisältö on siis vähäinen ja katselen josko tekisin pienen hankinnan, jolla hakea lisää tuottopotentiaalia salkkuun. Rahastomaailmassa kehittyvät ja frontier-markkinat tarjoavat kehittyneitä markkinoita suurempia tuotto-odotuksia, mutta vallitsevassa maailmanmarkkinoiden laskussa en aio vielä koskea kyseisiin markkinoihin, niiden ostohetket eivät nyt ole käsillä. Suoralle osakeostolle löytyy vaihtoehtoja runsaasti, ja etenkin teknologian nykytrendeihin nojaava hankinta houkuttelisi. Uskon IoT:n, tietoturvallisuuden ja mobiilin kehityksen luovan sellaisia sijoitustilaisuuksia, joista en halua jäädä paitsi. Täytyy vain muistaa pitää pää kylmänä, eikä innostua liikaa!

lauantai 16. tammikuuta 2016

Tavoitteet

Tavoitteiden asettaminen ja niihin pyrkiminen on ollut minulle aina haasteellista. Saatan kyllä kirjoittaa ylös tavoitteita, etenkin opiskeluun liittyviä suunnitelmia ajankäytöstä, mutta niitä ei vain tule noudatettua. Tiedä sitten johtuuko porkkanan, kepin vai itsekurin puutteesta. Rahan kanssa olen kuitenkin aina ollut motivoitunut, enkä epäile että ainakaan sijoittamiseen liittyvien tavoitteiden toteuttaminen jäisi tahdosta kiinni. 

Taloudelliset, etenkin useiden vuosien päähän asetetut, tavoitteeni ovat ehkä enemmänkin suuntaviivoja, kuin absoluuttisia tavoitteita. Tavoiteltava osinkotuotto, salkun markkina-arvo saati sijotusasunto voivat jäädä asetetuista määreistä vuosillakin, mutta kun olen asettanut tavoitteen on sitä kohti helpompi tehdä määrätietoista työtä. Tarvitsee vain tunnista tavoitteet, pitää ne mielessä ja huomioida ne päätöksiä tehdessä.

Vuosikohtaiset tavoitteet ovatkin sitten suuntaviivojen sijasta tarkkoja päämääriä. Ne toimivat välietappeina matkalla kohti suurempia tavotteita. Tälle vuodelle olen koonnut joitakin taloudellisia ja vähemmän taloudellisia tavoitteita. 

2016 tavoitteet

  • Hanki opintojen oheen sopiva osa-aikatyö sekä kesätöitä
    • Kesätyöt ovat oikeastaan välttämättömyys, kun kesäopiskelumahdollisuudet ovat vaatimattomat. Sopiva osa-aikatyö olisi lottovoitto, kun se ei rajoittaisi opiskeluja ja mahdollistaisi elämisen ilman opintolainan käyttöä elinkustannuksiin. Vuoden tavoitteistani tällä olisi varmasti suurin positiivinen vaikutus talouteeni
  • Pidä kirjanpitoa menoista ja tuloista
    • Tämä on erityisen tärkeää kun tuloja on vähän ja menot pitäisi pystyä minimoimaan. Olen aiemminkin pitänyt kirjaa taloudestani, mutta jossain välissä ote on aina alkanut lipsumaan ja olen kahdesti lopettanutkin kirjanpidon. Tämä tavoite on myös uudenvuodenlupaukseni, ja vuoden ensimmäisestä päivästä aloitin jälleen kirjanpidon.
  • Vuoden loppuun mennessä 105 opintopistettä
    • Kun viiden vuoden valmistumistahdilla tulee suorittaa 30 opintopistettä lukukautta kohden, opintosuoritusotteessani pitäisi olla 2016 lopussa vähintään 90 opintopistettä. Yli sadan nopan tavoite on kunnianhimoinen mutta ei missään tapauksessa mahdoton, uskon saavuttavani tavoitteen vaikka tekisin töitäkin opiskelujen ohessa. 
  • Opintolainan sijoitussuhde vähintään 80%
    • Nostan opintolainaa sijoitettavaksi, en sillä elääkseni. Kuitenkin saatan joskus joutua kattamaan elinkustannuksiani lainarahalla. Tavoitteeni on käyttää korkeintaan 20% lainarahasta välttämättömiin menoihin (ruoka, lääkkeet) sekä opiskelusta aiheutuviin kuluihin.
  • Salkun markkina-arvo vuoden lopussa 6400€
    • Tämä on varmasti haastavin tavoite, kun kuluvan vuoden pelätään tuovat mukanaan uuden pörssiromahduksen. Tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa että salkkuni arvo kaksinkertaistuisi vuodessa.

--> 2025 tavoitteet

Nämä tavoitteet ovat sitten niitä suuntaviivoja, joita silmälläpitäen rakennan salkkuani ja asetan vuosittaiset tavoitteet. 

  • Salkun arvo 10 000€
    • Ensimmäinen pyöreä luku, jota tavoitella. Viisinumeroinen luku alkaa tuntumaan oikeasti joltakin. Kymppitonnin sijoitussalkun aion saavuttaa 2017 kuluessa.
  • Kandidaatin tutkinto
    • Korkeakouluopintojeni välietappi, jonka saavuttaminen varmasti tuntuu hyvältä. Tavoite vuodessa 2018, vaikka mieli tekisi tähdätä vuotta aiemmaksi.
  • Salkun arvo 20 000€
    • Vähemmän merkityksellinen pyöreä luku, mutta mitä nopeammin kymppitonnin tuplaa, sitä nopeammin pääsee tavoittelemaan seuraavaa etappia. 20 000€ salkun aion saavuttaa 2019 aikana.
  • Maisterin tutkinto
    • Tavoite valmistua tavoiteajassa, eli vuonna 2020, mielellään alkuvuodesta. Tässä vaiheessa pitäisi myös olla vakityöpaikka löytynyt.
  • Passiiviset tulot 100€/kk
    • Eli 1 200€ vuodessa. Ensimmäinen mainitsemisen arvoinen passiivisen tulon taso. Tarkoittaa että passiivisilla tuloilla saisin hankittua esim. opiskelijan ruoat tai kaljakorin joka viikonlopulle. Tavoite vuodessa 2021
  • Sijoitusasunto
    • Hyvin spekulatiivinen tavoite, riippuu paljon taloudentilasta, elämäntilanteesta ym. Tarkoituksenani on kuitenkin päästä kasvattamaan varallisuuttani velkavivulla sijoitusasunnon muodossa, mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tietenkin! Tavoite vuoteen 2021
  • Salkun arvo 50 000€
    • Puolisataatuhatta euroa! Siihen aion päästä vuonna 2022
  • Salkun arvo 100 000€
    • Sanotaan että ensimmäinen satatuhatta on vaikein osuus vaurastumisen tiellä. Sen saavutettuaan seuraava satatonnia on paljon helpompi urakka. Kuusinumeroista salkkuani aion ihailla vajaan kymmenen vuoden kuluttua, vuonna 2025 jona itsekin täytän pyöreitä (30v). Tämä on todella kunnianhimoinen tavoite, aivan eri luokkaa muihin salkkutavoitteisiin verrattuna.


Tavoitteet tulevat varmasti elämään vielä paljon, uusia tavoitteita tulee joukkoon, ja niitä varmaan myös poistuu. Tärkeintä lienee, että on tavoitteita joihin uskoo ja joita kohti kulkea.

perjantai 15. tammikuuta 2016

Missä mennään ja mistä on tultu

Kuten esittelypostauksessa kerroin, olen aloittanut sijoittamisen rahastoihin 2012 alussa. Sijoitin kuukausittain noin 45€ opintotuestani Seligsonin rahastoihin, kunnes jouduin lunastamaan kaikki autokortin rahoittamiseksi. Reilussa vuodessa sijoitetut 720€ ehtivät kuitenkin tuottamaan voittoa aika tarkalleen 10% (73€) ja rahastosijoittamisesta jäi "hyvä maku" suuhun. Olin kuitenkin tässä vaiheessa muuttanut omilleni, eikä opintotuesta enää jäänyt siivua sijoitettavaksi.

Mielenkiintoa sijoittamiseen kuitenkin oli ja 2013 lopulla oivalsin nostaa opintolainaa prosentin korolla. Ehdin nostaa lainaa lukioaikanani 2700€ euroa, josta noin 2000€ sijoitin S-Ryhmän osuuskauppoihin, Sori Brewingiin sekä Seligsonin rahastoihin. Loput jätin hätärahastotarkoitukseen säästötilille, mistä ne päätyivätkin tarpeeseen etenkin intin jälkeisen tulotyhjiön aikana. Seligsonin rahastoista jouduin myös myöhemmin luopumaan (noin satasen voitolla) kustantaakseni muuton nykyiselle opiskelupaikkakunnalleni. S-osuudet ja Sori Brewingin osakkeet ovat yhä tallella.


Sori Brewing on ensimmäinen suora osakeomistukseni, josta tositteena
tällainen "osakekirja", pienemmällä osakemäärällä tosin


2015 syksyllä aloitin nykyiset opintoni ja pääsin jälleen halpaan opintolainaan kiinni. Nyt pystyn rakentamaan salkkuani pitkäjänteisesti, toivottavasti ilman ensimmäistäkään pakkomyyntiä. Osan lainasta pidän vararahastona josta todennäköisesti myös joudun kustantamaan elämistä, kunnes saan halvemman asunnon tai jatkuvaa työtä. En pidä lainalla elämisestä ja vältänkin sitä viimeiseen asti. Opintolainahyvityksen myötä, joka tullee tapauksessani olemaan noin 6000 euroa, voin kuitenkin hyvällä omallatunnolla käyttää osan lainasta elinkustannusten kattamiseen, koska tätä osuutta en jää velkaa pankille (sikäli kun valmisun tavoiteajassa). Pyrin kuitenkin sijoittamaan ainakin 80% nostamastani lainasta.

Sitten päästäänkin nykyhetkeen. Olen siis tähän mennessä opiskellut yhden lukukauden ja nostanut yliopisto-opintojeni aikana 3600€ opintolainaa. Lukioajalta pohjalla on 2700€ lisää ja nämä lainat kasvavat tällä hetkellä 0,545% vuosikorkoa. Salkkuni sisältö 14.1. kursseilla näyttää tältä:





Taulukossa näkyvä käteinen tarkoittaa Nordnetin arvo-osuustilillä lepäävää rahaa, koska kaikessaan sijoituksiin käytettävissä oleva käteiseni määrä on vaikea arvioida. Oikea käteisen määrä olisi tällä hetkellä 600-800 euroa eli n. 15%.

Sori Brewingin arvo perustuu joitakin päiviä sitten sulkeutuneeseen osakeantiin, missä osakkeen hinta oli 33,75€. Tämä sijoitus on tehty yhtiön ensimmäisen osakeannin aikana intohimosta olueen, enkä usko siitä ikinä luopuvani. Sille on ehkä kertynyt jo hieman tunnearvoakin Sori Brewingin ollessa ensimmäinen omistamanani yritys.


Vielä niin vaatimaton käppyrä salkun kehityksestä vuositasolla.
Passivinen tuotto on syntynyt yksinomaan osuuskuntien koroista


Olen lukenut joitakin sijoituskirjoja ja runsaasti nettikirjoituksia sijoittamisesta, joiden perusteella indeksisijoittaminen olisi järkevin tapa sijoittaa. Näin todennäköisesti onkin, mutta oppiakseni ymmärtämään markkinoita, yhtiöitä ja taloutta yleensä täytyy näitä seurata. Osta-ja-unohda indeksisijoittaminen ei minua innostaisi ottamaan selvää jopa päivittäisistä kurssiheilahteluista, maailmantalouden muutoksista ja tekijöistä kurssien, tulosten ja näkemysten takana. Se olisi kertakaikkisen tylsää. Vain kahta pörssiosaketta omistamalla mielenkiintoni talousuutisia, -artikkeleita ynnämuita kirjoitusia kohtaan on suurempaa kuin ikinä ilman niitä on ollut. 

Tämä ei tarkoita ettenkö (indeksi)rahastoihin sijoittaisi. Toistaiseksi vain olen harjoittanut osakepoimintaa kotimaisilla osakkeilla. OMXH-indeksiin en tällä hetkellä aio sijoittaa siksi, että epäilen sen olevan yliarvostettu, mutta olen poiminut kaksi mielestäni aliarvostettua pörssin yhtiötä salkkuun. Nordnetin kuluton Superrahasto Suomi tulee kyllä kyseeseen jos joskus uskon indeksillä olevan nousupotentiaalia. 


Sijoitusvuosi 2016 alkoi pelokkaissa merkeissä, enkä epäile tänä vuonna nähtävän lisää heilahtelua ja romahduksen merkkejä maailmanpörsseissä. Tämä mielessä, ajatuksissani ei ole tehdä enempää suoria osakeostoja, vaan hajautan ajallisesti ainakin Seligsonin Global Top Brandsiin ja Pharmaan. Top Brands sisältää valtavia laatuyhtiöitä, joiden tuloksentekokyky ei liiaksi horju talouden tyrskyissä ja kurssien painuessa niitä pitäisi saada rahaston kautta edullisesti. Brandsin kautta saan myös hajautusta dollariosakkeisiin, joita suurin osa rahastosta on. Lääketeollisuuden menestys on myöskin suhdanteista riippumatonta eikä sektorin tuloksentekokyky ole ainakaan laskemassa, Pharmaan sijoittamisen aloitin viikko sitten, mitä jatkan 50€ kuukausitahdilla. Mainittakoon että tästäkin rahastosta vain 10% on euromääräisiä sijoituksia.

Nordnetin kuluttomista superrahastoista olen valinnut Superfondet Norgen myös valuuttariskin hajauttamiseksi sekä keinoksi sijoittaa öljyyn. Indeksi on hurjan riippuvainen öljyn hinnasta, minkä vuoksi rahasto on tehnyt vahvaa persnettoa. Rahaston suurimman sijoituksen Statoilin osuus rahastossa tosin on enää reilu puolet entisestä (nykyään 17%) eikä öljyn hinnanlaskun vaikutus rahastoon enää ole yhtä huomattava kuin puoli vuotta sitten oli. Aion jatkaa myös Superrahasto Norjaan sijoittamista pienissä erissä.

Jotta postaus ei veny liiaksi, jätän loput suunnitelmat myöhemmin avattavaksi. Tämän kirjoituksen tarkoitus oli avata hieman kirjoittajan sijoitustaustaa ja nykytilannetta sekä näkemyksiä sen kummemmin selittelemättä. Paljon tuntui jäävän kirjoittamatta, mutta aion kyllä palata niihin asioihin myöhemmissä postauksissani.

torstai 14. tammikuuta 2016

Esittely

Varhainen sijoittaja on 20-vuotiaan opiskelijan sijoituspäiväkirja ja -blogi. Kirjoittaja on tutustunut sijoitusmaailmaan jo ennen täysikäisyyttään lähinnä rahastosäästämisen kautta. Nuoren elämäntilanteet eivät ole sallineet sijoitusten holdaamista, vaan salkku on jouduttu tyhjäämään pari kertaa. Nykyisessä tilanteessa sijoitan lähinnä opintolainaani ja tulevaisuudessa palkkatuloja, joita ei vielä tällä hetkellä kerry.

Ensimmäiset sijoitukseni tein 2012 alussa opintotuistani Seligsonin rahastoihin hieman ennen 17 vuoden ikää. En muista mistä kipinä sijoittamiseen lähti, mutta olen aina ollut kiinnostunut taloudesta, etenkin henkilökohtaisesta taloudesta. Vanhempani (eikä tietääkseni kukaan muukaan lähipiirissäni) eivät ole harjoittaneet sijottamista säästötiliä suuremmin keinoin, jos omistusasuntoa ei lasketa. Kun avasin alaikäisenä tilin Seligsonille (joka siis vaati vanhempien suostumusta), vanhempani epäilivät kyseessä olevan jonkinlainen huijaus, että tilille siirrettyjä varoja ei tulisi enää ikinä näkemäänkään. Parin päivän suostuttelulla muistaakseni kuitenkin sain nimet paperiin. Olen siis tutustunut ja oppinut sijoittamiseen lähinnä kirjojen ja netin kautta.

Blogin nimihän juontuu varhaisesta iästäni sijoittamisesta kiinnostumisen suhteen. Olen varmaan vielä näin kaksikymppisenäkin nuori sijoittajaksi, mutta kyllä jo muitakin ikäisiäni tätä harrastaa. Kuitenkin varhaisena lintuna koen nappaavani madon siten, että pääsen nauttimaan korkoa korolle -efektistä (the Tekijä sijoitustoiminnan kannattavuuden takana) aikaisessa vaiheessa myöhemmin sijoittamista aloittaviin verrattuna.

Tähän väliin geneerinen kuvistuskuva

Blogaamisen aloittamista olen hetken ehtinyt harkita, motiivina erityisesti sijoitustoiminnan vakavoittamaminen. Ajattelen että jos julkaisen salkkuni kaikkien luettavaksi, joudun myös perustelemaan ratkaisujani julkisesti. Tämä pitäisi johtaa harkittuun salkunrakentamiseen. Toisaalta ihan yleisesti asioiden kirjoittaminen ja sitä kautta pohtiminen tapaa avata asioita paremmin, kuin niitä ylös kirjoittamatta. Eikä kirjoitustaidon ylläpito ja kehittäminen muutenkaan pahaksi ole. Saatan sijoittamisen lisäksi kirjoitella myös yleisesti (henkilökohtaisesta) taloudesta tai muusta aihepiiriin sopivasta. Nimimerkin takaa blogaan siksi, että esitän sijoitukseni ja muut numeroni aika tarkalleen lukuina, mitä en välttämättä omalla nimellä haluaisi julkisesti tehdä.

Näin, jälleen on otettu uusi askel paremmaksi sijoittajaksi. Tervetuloa seuraamaan matkaani!