Milloin lopetat säästämisen?

Excel on lysti työkalu kaikenlaisten numeroiden pyörittelyyn ja niden graafiseen esittämiseen. Paremman tekemisen välttelemiseksi päädyin laskeskelemaan taulukkolaskentaohjelmalla sijoitusteni mahdollista kehitystä aina eläkeikääni asti ja sain taas kerran yllättyä korkoa korolle -ilmiön voimasta.

Tiivistetäen: laskeman mukaan voin lopettaa uuden pääoman lisäämisen sijoituksiini ennen vuotta 2035 ja olla miljonääri viiskymppisenä

Laskelman tein niin, että olen 2035 mennessä sijoittanut kaikessaan 195 000€ eli keskimäärin tästä hetkestä eteenpäin 10 000€ vuodessa eli n. 830€ kuukaudessa. Laskelmassani salkun koko on vuoden 2020 lopussa 25 000€ ja vuonna 2021 aloitan säännöllisellä 800€ kuukausisäästöllä, joka kasvaa vuosittain 50€/kk aina 1 100€/kk asti. Kuukausisäästö nousee reilusti yli keskimääräseisen 830€/kk, koska en opintojeni aikana pysty sijottaa 830€ kuukaudessa. 1 100€ säästäminen kuukaudessa sitten voi olla enemmän tai vähemmän mahdollista, luulen kuitenkin että jo palkkojen normaali kasvu kattaa kasvavan säästösumman. Laskemassa käytetty kvartaalittainen tuotto-odotus on 2,06% mikä tekee vuosittaiseksi tuotoksi 8,50%

Havainnollistavat kuvat varmaan helpottavat tekstin ymmärtämistä, esittelen niitä lyhyemmäksi pureskelluissa palasissa:

Laskelmassa vuodelle 2025 asettamani 100k€ tavoite toteutuisi täpärästi

Laskeskeltu kehitys tästä vuodesta vuoteen 2025

2016 - 2025 kuvaajasta erottaa jo miten aiemmin sijoitettu pääoma alkaa tuottaa eksponentiaalista
kasvua salkun arvossa, vuonna 2025 sijoitusten markkina-arvo olisi jo puolet enemmän kuin sijoitettu pääoma. 2016 - 2020 on opintolainojen sijottaimisen aikaa, jonka myötä sijoitetua pääomaa pitäisi olla se 20 000€ vuoden 2020 lopussa, nämä vuodet jäi pois taulukosta mutta näkyy kuvaajassa, toivottavasti ei hämmennä liikaa. Sitten jatketaan taulukkoa vuoteen 2038

Tässä taulukonpätkässä ja alemmassa kuvaajassa näkee, kuinka sijoitusten arvo alkaa kasvaa sellaista vauhtia ettei 1 100€ kuukausisäästöllä (eli 3 300€/kvartaali) ole enää juurikaan merkitystä. Kaunis visioni on, että lopetan palkka-/yrittäjäntuloista sijoittamisen nelikymppisenä, eli 2035 ensimmäisellä kvartaalilla. Siitä eteenpäin voin vain seurata ennestään sijoitun pääoman työtä ja keksiä kuukausittain tuhannelle eurolle muuta käyttöä. Tuossa vaiheessa voikin olla esimerkiksi perhe perustettuna ja neljänkympin kriisi päällä eli rahareikiä tiedossa.

No seuraava kuvaajaa jatkaa edellisestä kuvaajasta vuoteen 2045

Tässä on sitten lähes 800 000 euron edestä korkoa korolle -ilmiötä! Voin olla miljonääri vuonna 2045 (jolloin täytän 50v) sijoittamalla vain 200 000 euroa elinaikanani. Tämän saavuttaminen tosin vaatisi tosissaan sitä 8,5% vuosituottoa, mikä käytännössä tarkoittaisi täyttä osakepainoa ja lähes täyttä kuluttomuutta ja verottomuutta. Mutta korkeallehan se rima pitääkin asettaa, miljoonavarallisuus 50v-lahjaksi on oiva tavoite!

Tässä vaiheessa jo hymyilytti. Jatkoin taulukkoa vielä vuoteen 2065, jolloin saavutan 70 ikävuoden iän ja ikäluokkani päässee eläkkeelle. Taulukosta poimin seuraavat luvut vuosilta 2060 ja 2065

Eli työeläkkestä tuskin tarvitsisi murehtia kun omassa eläkerahastossa voi olla useampikin miljoona. Laskelmassa on toki se virhe, että tuskin tulen pitämään kaikkea varallisuutta 8% vuosituotolla vaan alan ennenpitkää allokoimaan varoja vähemmän riskisiin kohteisiin. Tavoittelemaani taloudelliseen riippumattomuuteen pääsen kuitenkin paljon heikommallakin tuotolla.

Viimeinen kuvaaja näyttää tältä, sijoitettu pääoma on enää huomaamaton viiva nollarajan tuntumassa

Voisin sanoa, että jos tällainen käppyrä ei osoita koron korolle kasvua ja ajoissa aloitetun sijoittamisen hyötyjä niin ei sitten mikään! Aika on sijoittajan paras ystävä, mutta toisaalta myös rajallisin resurssi, ja ainoa tekijä johon ei voi itse vaikuttaa mitenkään. Tästä syystä etenkin opintolainalla sijoittaminen on perusteltua, sillä saa useita sijotusuran loppupäässä merkittäviä vuosia hyödynnetyksi, enkä välttelisi varoivaisen velkavivun käyttöä vielä alle kolmikymppisenäkään.

---

Vaikka tulevaisuus ja eläkepäivät näyttävät välttämättä vaurailta, niin palautellaan loppuun joitakin tylsiä realiteetteja: Ensinnäkin laskelma on tehty kauas tulevaisuuteen, jolloin sen tarkkuus on jo vain siksi huono. Tulevaisuuden tulotasosta, säästösuhteesta tai sijoitusten tuotosta ei ole mitään takeita, laskelmassa on käytetty lopulta vain karkeita arvioita. Myös jo mainitsemani kulut ja verot jää laskelmassa huomiotta. Tosin suunnitelman mukaisilla kuukausisijoituksilla saavuttaisin 5% keskimääräisellä vuosituotollakin miljoona euroa ennen eläkepäiviäni. Lopuksi kuitenkin vielä inflaatio syö huomattavan osan rahan arvosta kymmenien vuosien aikana, 2% inflaatiotasolla rahan arvosta ehtii 20 vuodessa kadota 33% ja 40 vuoden aikana peräti 55% !

Erinäisiä elämän realiteetteja on myös syytä huomioida. Ensinnäkään elämä ei välttämättä mene läheskään suunnitellusti, saatan ihan hyvin olla haudassa kauan ennen eläkepäiviäni tai vammautua ja jäädä työttömäksi. Voipa varallisuus tuhoutua monesta itsestä riippumattomastakin syystä vielä tulevina vuosina, maailman talousjärjestelmä voi luhistua tai maamme joutua jonkinlaiseen konfliktiin, Ruotsin miehittämäksi(!) tms. Nämä realiteetit huomioiden ei kannata viettää tulevia 20 vuotta askeettista elämää euronkuvat silmissä, vaan sijoituksiin laitetaan rahaa elämän ehdoilla, vaikka sitten se miljoonavarallisuus jääkin saavuttamatta. Jos joskus tuntuu että elämästä nauttimiseksi tarvitsee tinkiä sijoituksista, niin kyllä niistä silloin voikin tinkiä, elämästä nauttimiseksihan varallisuutta kerätäänkin!

Tästä voidaan vielä palata postaukseni otsikkoon. En ole kuullut/lukenut kenenkään puhuvan sijoitustensa rahahanojen sulkemisesta, mutta en usko että kaikki päiviensä loppuunkaan aikovat sitä kuukausittaista köntää siirtää Nordnetin salkkuun. Kiinnostaisi tietää milloin muut sijoittajat aikovat lopettaa sijoituksiinsa säästämisen. Oma päätelmäni on, että 300k€ varallisuuden jälkeen ei kannata enää tunkea edes tuhatta euroa palkkatuloista salkkuun, vaan silloin ollaan break-evenissä jonka jälkeen rahasta hyötyy parhaiten olemalla siirtämättä sen ostovoimaa tulevaisuuteen.

Milloin sinä lopetat säästämisen?

Blogin ulkoasussa muutoksia

Kuten lukijat erikseen mainitsemattakin taitavat huomata, blogin ulkoasua on muutettu teemaan sopivammaksi. Sainpa myös profiilikuvan vaihdettua omaperäisemmäksi ja nimeen istuvammaksi. Kuvissahan on varhaisia lintuja auringonnousussa :)

Bloggerin teeman ja taustakuvan muuttaminen ei kuitenkaan sujunut aivan oireettomasti, säätämisessä taisi mennä reilusti toista tuntia. Nyt uudet asetukset kuitenkin toimivat ainakin allekirjoittaneen 1080p näytöllä sekä älypuhelimen ruudulla Chrome-selaimella, mutta samaa ei välttämättä voi odottaa kaikilta näytöiltä ja selaimilta. Toivonkin, että jos huomaat uudessa ulkoasussa tai luettavuudessa jotakin häikkää, niin kerrothan siitä minulle vaikka tuohon kommenttikenttään! 

Tältä blogin nyt pitäisi näyttää

Tai jos valittamista ei löydy, niin saa uutta tyyliä muutenkin kommentoida!

Kuukausikatsaus helmikuu

Helmikuu on tapulteltu ja voidaan alkaa tähyämään kevääseen, niin termiseen kuin osinkokevääseenkin. Katsotaan nyt vielä kuinka salkkuni on selvinnyt pörssin nuivana jatkuneesta alkuvuodesta.

Salkku

Kuun alussa salkun markkina-arvo oli 4 770€

Kuun lopussa salkun markkina-arvo oli 5 072€

Kuukauden tapahtumat

Salkun sisältö kuun lopussa, realisoitu tappio Nordeasta

Salkusta ehti männä kuukauden aikana poistua Nordeat ja tilalle tulla pieni siivu Fingerprint Cardsia sekä Technopolista. Fingerprintin ostossa suuri kulusuhde (3,8%) arvelutti aika paljonkin, mutta kurssi oli niin matalalle poljettu, että uskoin sijoituksen tuottavan kulujen jälkeenkin. Niin myös kävi, kurssi kohosi nopeaa tahtia kymmeniä prosentteja kun laskua vauhdittaneet shorttipositiot sulkeutuivat.

Kuluihin suhtautumisessa olen päätynyt muutenkin siihen, että näillä summilla ei kannata väkisin pitää max prosentin kulujen osuudesta kiinni. Voin jakaa 900€ sijoituksen kahteen osaan, vaikka toimeksiannon kulusuhde nousisikin 1,5 prosentiin. Riittävä hajautus (ajallinen tai eri papereiden välinen) on sen arvoista, voisi sanoa että maksan tässä tapauksessa hieman siitä kuuluisasta ilmaisesta lounaasta (hajautuksesta). Toisaalta kun Nordea laskee kaupankäynnin hintoja ja saa minusta todennäköisesti uuden asiakkaan, ei kuluilla tarvitse enää vaivata päätä. Tosin odotan vielä mielenkiinnolla Nordnetin vastausta, jos he kohtuullistavat hinnastoaan saatan jättääkin siirtämättä asiakkuuttani.

Muuta erikoisempaa salkussa ei ole tapahtunut, kuin Fortumin arvon näkyvä heikkeneminen. Oma usko yhtiöön ja etenkin uuteen toimitusjohtaja Lundmarkiin tosin kasvaa jatkuvasti. Kokonaisuudessaan arvonmuutosta salkussa tapahtui pari prosenttia alaspäin, ja kun realisoitu tappio huomioidaan kokonaisuudessaan (ei vain helmikuun arvonalenemaa) salkun kokonaistuotto oli helmikuussa -5%. Tuo myynnin vaikutus arvonmuutokseen on pulmallinen ja jouduin nyt tyytymään tällaiseen laskentamalliin.

Salkun jakauma

Talouden tapahtumat

Helmikuu alkoi jopa vielä jyrkemmässä laskussa kuin tammikuu. Helsingin pörssissä tultiin helmikuun 1. päivästä kovaa kyytiä alas aina 11. päivään asti. Yleisindeksin laskua ehti yhdeksän pörssipäivän aikana kertyä hurjat 11% mutta tuosta myös noustiin samaa vauhtia lähelle alkutasoa. Helsingin pörssi jäi helmikuussa muutaman prosentin miinukselle. 

Tulosjulkistuskausi oli ja meni, eikä suomalaisten pörssiyhtiöiden tulokset olleet läheskään niin huonoja kuin markkinoiden arvostuksen perusteella olisi odottanut. Jenkkilässä sitten taidettiinkin raportoida enemmän pettymyksiä, tai tähän käsitykseen ainakin olen medioiden ja kommenttien kautta päätynyt, sikäläisiä markkinoita kun en muuten ole juuri seurannut. Kotimaiset yhtiöt ovat myös jakamassa ennätyksellisen suuria osinkoja; osinkoja jakavista yhtiöistä puolet on tänä vuonna nostamassa osinkoaan. Kasvavien osinkojen on pelätty olevan investoinneista ja tulevasta kasvusta pois, mutta pörssiyhtiöiden tekemien investointien määrä on myös noussut. Kun 2014 pörssiyhtiöt investoivat n. 5,5 miljardilla eurolla, niin viime vuonna investointeja tehtiin jopa 7,4 miljardilla eurolla. Puuteollisuus on ollut merkittävimpiä investoijia. 

Öljyn lisäksi helmikuussa markkinoiden huolia herätti Euroopan finanssisektorin tila, huolet ovat kohdistuneet erityisesti Deutche Bankiin. Itse en oikein ymmärrä mahdollisen kriisin todennäköisyyksien tai vaikutusten päälle ja sen vuoksi myin Nordean osakkeet pois, vaikka pankki sinänsä onkin hyvässä kunnossa. Jos Eurooppaan saadaan finanssikriisi, en halua omistaa edes laadukasta pankkiliiketoimintaa (jatkuva korkokurjuus myös oma syynsä). Viimeiset viikot on kuitenkin vietetty rauhallisemmissa tunnelmissa, eikä pankkien ongelmat ole olleet niin tapetilla kuin alkukuusta. Oletan että huolet nousevat kuitenkin taas lähikuukausina pinnalle.

Henkilökohtainen talous

Oman talouden seuranta on jatkunut ja aineiston perusteella jonkinlainen kululuokkien jaottelu alkaa hahmottua. Helmikuussa vietin mm. perinteeksi muodostuneen mökkiviikonlopun Himoksella sekä yhdet opiskelijabileet, joihin upposi valitettavan paljon rahaa. Tuloja ei juuri opintotuen lisäksi kerry ja työnhaku on käynnissä. Kun säästöt alkavat käydä vähiin, työn tarve kasvaa jatkuvasti enemmän.

Tulevat muutokset opintotukijärjestelmään aiheuttavat jännistystä tulevaisuuteen. Työnteon mahdollisuutta opintojen aikana ei paranneta ja lainan osuutta kasvatetaan. Näyttää siltä että nettovarallisuuden kehitys tulee olemaan jyrkästi miinusmerkkistä ennen valmistumista. 

Seuraava kuukausi

Maaliskuussa epävarmuus oletettavasti jatkuu ja markkinoiden liikeet voivat olla teräviä. Osinkokausi taitaa startata loppukuusta, itseäni maaliskuussa koskee vain Technopoliksen osinko, joka irtoaa maaliskuun viimeisenä päivänä. Katsotaan josko lähestyvät osingot alkaisivat vaikuttaa kursseihin nostavasti, kuten tapana on ollut.